Hektinen viikko jazzin parissa käsitti osaltani 32 täyttä konserttisettiä ja 6 osittain seurannassa ollutta konserttia. Se vei mehut, kun nukkuakin olisi pitänyt ja kaikki väliajat piti yrittää nipistää raportointiin. Siinä ohessa päivittäinen omien asioiden hoito jäi täysin rempalleen. Kun vielä tuli yllättäviä asioita hoidettavaksi samanaikaisesti, kuten television hajoamisesta johtuneet ylimääräiset työt, niin ajan tasalla pysyminen keikkaraporttien osalta jäi väkisin jälkeen.
Pieni väliepisodi Turusta
Nyt Pori Jazz 2017 on saatu päätökseen jo viikko sitten ja olen hiljalleen saanut kiinni vakiintuneista päivärutiineista. Siinä välissä käväisin jopa Turussakin vanhoja purjealuksia katsomassa torstaina. Samaan aikaan Flame Jazz toteutti Aurajoessa kolmepäiväisen Itämeri-aiheisen taidetapahtuman, joka yhdisti luovasti jazzmusiikkia, kuvataidetta ja ympäristötaidetta.
Tall Ship Race -tapahtuman ohessa kävin katsomassa samalla ”Itämeren suojelua avantgarde-jazzin keinoin”. The Plastic Sea II –teemaan kuului yhtenä osana Mikko Innasen 3 soolokeikkaa Aurajoessa kelluvalla muovijätelautalla.
Teoksella oli tarkoitus herättää keskustelua Itämeren suojelusta koskettavalla ja konkreettisella tavalla Suomi 100 -teeman mukaisesti merellistä suomalaista modernia jazzmusiikkia esittäen.
Todistin torstaina ensimmäistä soittosettiä, mikä varmaan oli jännä juttu Mikollekin. Ennakkoon hän vähän epäili, että pysyykö se edes pinnalla. Kaikesta huolimatta Mr. Flame Jazz Jussi Fredriksson ohjasti Mikon veneellä lautalle.
Mikko ujuttautui alttosaksofoni mukanaan lautalle ja kyllä vaan, pinnalla se näytti pysyvän. Aurajoen molemmille rannoille oli kokoontunut kourallinen ihmisiä ihmettelemään noin kolme varttia kestänyttä parilla erillisellä sävellyksellä teemoitettu improvisoitua musiikkia.
Paluu Poriin
Mutta nyt täytyy palata Poriin ja jazzviikon loppupäivien tapahtumiin vielä uudestaan. Pyrin seuraamaan vain niitä konsertteja, joilla oli jonkinlainen yhteys jazziin. Näin esimerkiksi kaikki suurella kohulla mainostetut ja Päälavalla esiintyneet tähdet jäivät automaattisesti väliin, lukuun ottamatta Herbie Hancockia. Tarkoitus on ollut tuoda esille ensisijaisesti tietenkin suomalaisen jazzin edustajia laajalla rintamalla ja muuta sellaista rytmimusiikkia, mikä oli kallellaan jazzin suuntaan.
Lokkilava palasi Pori Jazzin esiintymislavaksi 2013 tarkoituksena pyhittää se ensisijaisesti puhtaasti jazzgenren esittämispaikaksi. Tämä ajatusmalli on selkeästi alkanut rakoilla ja murenee ennen pitkää kokonaan, ellei siihen kiinnitetä huomiota.
Perjantain 14.7. ohjelma näyttikin paperilla hyvin jazzpainotteiselta. Jätin tietoisesti Olli Hirvonen New Helsinki -yhtyeen esityksen väliin, jotta olisin voinut siinä välissä valmistella aikaisempia keikkoja julkaisukuntoon. Hirvosen piti nimittäin esiintyä Café Jazzissa vielä illalla uudestaan.
Siksi jätin myös The Bad Plus -trion muiden hoidettavaksi ja riensin Hancockin keikalta suoraan Café Jazziin, mutta tie tyssäsi ovella. Portsari ilmoitti siellä olevan yksityistilaisuus aina kahteen asti yöllä. Olin ihan ihmeissäni, miten näin voi olla, kun siellä piti olla ihan normaaliin tapaan konserttitilaisuus eikä mistään yksityistilaisuudesta ollut tietoa. Olli Hirvosen kokoonpano jäi siis kuulematta kokonaan. Pettymys se toki oli, mutta keikasta saatiin raportti kirjoitettua Pasi Virtasen toimesta.
Black Focus iso pettymys
Ensimmäinen pettymys tapahtui kuitenkin jo aikaisemmin. Alkuperäisen ohjelman perusteella rumpali Yussef Dayesin ja kosketinsoittaja Kamaal Williamsin (aka Henry Wu) brittibändi piti esittää viime vuonna ilmestyneen ja suurta huomiota osakseen saaneen Black Focus -levyn sisältöä. Olin hieman tutustunut siihen etukäteen ja ainakin puhaltajien kanssa soitetut esitykset olivat ihan mallikkaita. Levyllä on mukana trumpetti ja saksofonia puhaltaa jo hyväksi todettu Shabaka Hutchings, joten siinä on ihan hyvä sähköisesti efektoitu jazzilme. Puhaltajat ovat kylläkin esillä pienessä roolissa ja pääosin se kulkee Yussefin ja Kamaalin käskyttämänä.
Aloitus myöhästyi 10 minuuttia, mutta se ei haitannut mitään, sillä saimme pienen näytön tulevasta, kun Sun Ra Arkestran muusikot ilmestyivät yllättäen yleisön sekaan soittamaan. Sen sijaan totesin jo soundcheckin aikana, että tulossa on kammottava yhdistelmä jumputtavilla matalilla bassoäänillä korostettu setti musiikkia, mistä syntyy pelkkää yhtenäistä massaa.
Yhtye hajosi sopivasti kesän kynnyksellä ennen Poriin tuloa, kun Kamaal oli jättäytynyt ulos, joten lavalle ilmestyi vain trio, mitä johti Yusef Dayes. Kuten arvata saattoi, niin nyt mentiin täysin rumpalin ehdoin jauhamalla ”broken beat” -tahdilla, käytännössä alusta loppuun. No, miten sen nyt ottaa, ainakin alussa, sillä aikansa tärinää rintalastassa kärsien siirryin kauemmaksi ja lopulta liukenin pois ennen aikojaan Päälavan suuntaan, missä seuraavaksi esiintyi Herbie Hancock.
Esityksessä ei mielestäni kovin järjestelmällistä logiikkaa löytynyt ja homma oli kovin hapuilevaa. En tiedä joutuiko se siitä, että basisti ja kosketinsoittaja olivat uusia, joiden kanssa Yusef ei ollut aikaisemmin paljon toiminut. Sama massamainen puuroutunut rumpubeat jatkui kovalla äänellä, mistä oli vaikea löytää minkäänlaista vaihtelua. Siinä ei ollut mitään toiminnallista älykkyyttä.
Ilmeisesti mitään älykkyyttä ei tarvita, kunhan matalat jumputukset tulevat riittävän kovaa, niin se näyttää kelpaavan nuoremmalle sukupolvelle. Nuoriso tuli lavan reunan ääreen kaikkien eteen tupakka suussa rehvastellen keikkumaan ja huutamaan, välittämättä mitään suurista tupakointikieltomerkeistä lavan reunoilla. Jos Lokkilavan toiminta on tarkoitus suunnata tällaiseen, niin nähtävästi täytyy siirtyä vain ilmaiskonserttien pariin. En ole ainoa, joka tuntee tilanteen kääntyvän pahasti tähän suuntaan, sillä tämä ei ollut ainut kerta, jolloin biletys nousee etusijalle. Rehellisen jazzin kuuntelijat eivät halua eteen seisoskelijoita jammailemaan. Jos sitä haluaa tehdä, niin takana on aivan hyvää tilaa siihen ja ainakin näillä desibeleillä kuuluvuuskin sinne on aivan riittävä. Tämä yhtye oli väärällä lavalla ainakin tässä muodossaan.
Pori Jazz 2017 perjantai 14.7.2017
Lokkilava
18:10 Yussef Dayes presents Black Focus
