Oleellinen osa PuistoBluesia on blueskatu Järvenpään keskustassa. Kaupungin keskustaan on rauhoitettu festivaalin ajaksi laajamittainen kävelykatu, jossa on tarjolla musiikkia eri pisteissä, lisäksi levy- ja kirjakauppiaita ja muita tuotteita – oikea keräilijän aarreaitta.
Kadun musisoinnissa haetaan nähtävästi osin originaalitunnelmaa mustan musiikin juurilta. Esiintymispaikoilla biiseissä soivat maalais- ja kaupunkigenret, down home blues, boogie woogie jne. Kadun ohjelmisto on enimmäkseen perinteistä 12 tahdin bluesia, mutta mukana oli nytkin mm. Bob Dylanin alkukauden kaltaista folkia, jota aina ilokseen kuuntelee.
Tietysti myös tanakkaa bluesrockia on tarjolla ”vanhaan malliin”. Blueskadun esiintyjät ovat enimmäkseen kotimaisia amatööribändejä tai yhden henkilön sooloja, ja on hyvin tärkeää, että heille on tarjolla tällainen foorumi.
Tämähän on sinänsä täysin korrekti tapa lähteä rakentamaan musiikkitapahtumaa; klubeissa ja päälavoilla on kovan tason ammattilaisia Suomesta ja ulkomailta, kadulla alan uusia yrittäjiä ja pitkälle edenneitä harrastajia. Svengi ja persoonallinen fiilis syntyvät reippaasta yritteliäisyydestä ja perusasioiden hallinnasta.
Toisaalta tällaisen konseptin ohjelmavalikoiman ja repertoaarin täytyy olla monivivahteinen pitääkseen yleisön mielenkiintoa yllä. Haasteessa olikin onnistuttu Järvenpäässä erinomaisesti: juurimusiikin tyylit ja esitysskeemat vaihtuivat tiuhaan. Jos nyt jotakin toivoa saa, niin meikäläiset tietysti kuulisivat jazzbluesia enemmän, ja miksei negro spirituaaleja myös.
Innostava atmosfääri
Resepti on siis varsin yksinkertainen, ja niin sen pitääkin olla. Erittelemättä suorituksia voisi sanoa mahdollisimman paljon tavaraa syntyvän, kun alaan vihkiytyneet esiintyjät ja yleisö kohtaavat kadulla, luonnollisella tavalla ja rennolla mielellä.
Esiintyjienkään ei ole tarve luoda PA-laitteiden avulla valtavaa äänimassaa ja kaikin tavoin yrittää kuulostaa ”mahdollisimman isolta”. Oma ja persoonallinen ote musiikin tekemiseen, olkoon se vaikka kuinka minimalistinen, siitä se kontakti kuulijaan syntyy. Spiikkauksin voisi ehkä sanoa pari sanaa biisistä, ja miksi se on esiintyjälle tärkeä.
Kurkistus alkuperäismusiikin juurille on mainio idea, kuten monet amatööritkin ovat oivaltaneet. ”Pesunkestävä juurimusiikki” on ehkä aika korutonta, mutta elävöittäviä vivahduksia on silti mahdollista synnyttää.
Osa musiikista mahdollisesti toimii parhaiten bailausmusiikkina yön myöhäisinä tunteina; suomalainen on ehkä sen verran varovainen luonne, että kadulla tanssiminen päiväsaikaan ei oikein suju luontevasti. Mukanahan voi olla monella tavalla, kuunnella ja nauttia. Musiikkia kadulla on kiehtova ja viehättävällä tavalla ajaton genre, jonka toteutus oli PuistoBluesin väeltä onnistunut hienosti.
Mutta riittäköön jo jorinat. Eero Kallion kuvat puhukoot puolestaan, mitä on ”Järvenpää Blues Spirit”! Sitä on sanoin hyvin vaikea sanoin kuvata – eli lukijan on ensi vuonna koettava se itse.
Järvenpään PuistoBlues 2014, blueskatu perjantaina 27.6.2014, useita esiintyjiä.
