Taidemuseo Veturitallin tiloissa pidetyn konsertin alussa SaloJazzin järjestelyistä vastaava Marko Heikura totesi, että kuudennen kerran järjestetyn festivaalin viiden konserttikokonaisuuden ohjelmisto on kerännyt erittäin runsaasti yleisöä paikalle. Perjantaina Teatteri Provinssi ja Rikala Bar & Grill -ravintola olivat käytännössä täynnä samoin kuin lauantain päiväkonsertin aikana Café Maku oli tupaten täynnä.
– Täältä lavalta katsottuna edessäni oleva näky, täysi sali jazzin kuuntelijoita, lupaa hyvää tuleville vuosille. Festivaalin viimeinen Wonder Girls -konsertti Hometownissa myöhästyy valitettavasti noin tunnilla, kun rumpali on Turussa Stingin ”keikalla”, joten siellä pääsemme alkamaan vasta 22.30. Täällä meillä on kuitenkin rumpali Teppo Mäkynen paikalla ja tällä kertaa minulla on erityisen miellyttävä tehtävä toivottaa 3TM -trio lavalle uuden Form -levyn julkaisun merkeissä.
3TM on Teppo Mäkysen ”liidaama” trio, minkä kaksi muutakin soittajaa Antti Lötjönen ja Jussi Kannaste kuuluvat suomalaisten jazzmuusikkojen ehdottomaan kärkiryhmään.
Teppo kuuluu kuusivuotisen SaloJazz Festivalin vakioesiintyjiin, sillä häntä voidaan pitää salolaisena, vaikka onkin käynyt syntymässä Turussa ja asustaa nykyään Helsingin seudulla. Omien sanojensa mukaan sattumalta rumpaliksi pikkupoikana ryhtynyt Teppo on nykyään kansainvälisestikin arvostettu rumputaiteilija.
Jo 2000-luvun alkuvuosina Mäkynen jättäytyi pois monista kokoonpanoista pystyäkseen keskittymään enemmän elektroniseen musiikkiin, sävellystyöhön ja tuottajan toimiin. Useiden toiminnassa olevien kokoonpanojen joukossa 3TM on hänen uusimpia yhtyeitään. Trio on kaikesta huolimatta ollut varsin harvakseltaan liikkeellä esiintymässä. Nyt oltiin Salossa Taidemuseo Veturitallin tiloissa, kaksi vuotta sitten Teppoa ja Anttia voitiin kuulla Rikalassa, jolloin triossa saksofonia soitti Jukka Perko.
Kohta 43-vuotispäiviään viettävä ”kannunkolistaja” on ehtinyt olla mukana mitä moninaisimmissa projekteissa ja ura on ollut melkoista nousukiitoa. Ennen soiton alkua Teppo jakoi kiitokset Marko Heikuralle ja kaikille SaloJazzin järjestelytehtävissä toimiville henkilöille.
– Minulla on ilo ja etuoikeus olla täällä Salossa soittamassa. Tämä on kotikaupunkini ja sillä on edelleen tärkeä merkitys itselleni, sillä suurin osa perheestäni asuu täällä. Tänne on ilo tulla ja varsinkin, kun pääsee soittamaan. Hienoa päästä nykyään tänne soittamaan, sillä on ollut aikoja, jolloin näitä mahdollisuuksia oli todella harvoin. Olen mielissäni nähdessäni teitä näin paljon paikalla. Olemme siis 3TM.
– Ehkä tarkimmat SaloJazzin kävijät ovat huomanneet, että täällä oli kaksi vuotta sitten sellainen bändi kuin TM3. Musiikin tekeminen kuten elämä yleensä on sellaista etsimistä. Siinä vaiheessa etsittiin seuraavaa bändiä tai mitä haluaisi seuraavaksi tehdä. Se oli tärkeä vaihe. Silloin meillä oli Antti mukana ja saksofonia soitti Jukka Perko. Siitä muotoutui sitten Jukka Perko Tritone.
– Minun piti siksi keksiä uusi kolmas jäsen. Se ei ollut kovin vaikeata, koska minulla oli pitkän aikaa jo ollut halu saada Jussi Kannaste bändiini. Tänään 3TM ja TM3 yhdistyvät jossain vaiheessa, sillä soitamme ilmeisesti yhden kappaleen, minkä soitimme myös kaksi vuotta sitten.
-Olemme soittaneet muutaman vuoden aikana joitain keikkoja ja viime talvena äänitimme levyn, mikä nyt julkaistaan. Tätä konserttia voitaneen pitää sellaisena ennakkojulkaisukeikkana, sillä virallinen julkaisu tapahtuu lokakuun lopussa tai marraskuun puolella. Meillä on kuitenkin levyä jo mukana. Se on tärkeätä minulle, sillä tämä on juhlan paikka minulle itselleni. Musiikin tekeminen on hieno projekti, joten eiköhän aloiteta soittaa tätä musiikkia.
Soitto käynnistyi hienosti vyörytellen ja eteni yhtenäisenä ”putkena” koko ensimmäisen setin ajan. Erikoista tässä esityksessä oli se, että Teppo oli ottanut akustiseen kokonaisuuteen mukaan sähköisesti toteutettua sämpläystä, luuppausta ja äänten sekoittamista. Ensimmäisen osion aikana tuli selkeästi esille hienojakoisen hissukseen hiipivä tapa edetä. Kannaste puhalsi tenorisaksofonistaan puolittaista ilmaa tapaillen haasteellisia äänenmuodostuksia sivaltaen niitä mukaan Lötjösen rahisutellessa jousella bassonsa kieliä.
Alkuun Mäkynen oli hiljaa rumpujen takana tullen hitaasti mukaan pienillä symbaaleiden kosketuksilla ääntä koko ajan voimistaen normaaliin tasoon. Sähköisen kuohunnan tullessa mukaan naputtelut tihenivät ja symbaaleiden vingahtelut loihtivat lisäefektejä.
Soiton edetessä toiseen vaiheeseen kilkuttimet ja helistimet ilmestyivät rumpujen kalvoille ja käsin taputtelut kalvoille lisäsivät monipuolista teknistä muokkausta. Saksofonin rauhallisen lyhyet pyrskähdykset tiukkenivat teräviksi tuiverruksiksi vastatessaan basson raastaviin jousivetoihin. Räväkän syöksyvirtauksen lailla ohjaamossa herättiin ja soitto ryöpsähti voimalliseksi rutistukseksi. Sähköisen kilkutuksen tupsahtaessa esille kelkka alkoi kääntyä free jazzin revittelyksi vauhdin kiihtyessä ja äänien vyöryn noustessa ja laskiessa uhmakkaasti.
Oli päästy uuteen vaiheeseen ja Jussi puhalteli hetken yksikseen Antin nojatessa bassoonsa ja Tepon ihmetellessä rumpusettinsä keskellä. Ei aikaakaan, kun symbaalit sälähtivät, basson jumputus tarttui siihen ja samalla innostunut juoksutus käynnistyi ja rytmi jalostui nopeaksi piikiksi kappaleen loppuun.
Uusi jakso käynnistyi sähköisellä huminalla. Basson hankaus, tallan koputukset ja oikeiden sointuäänien repäistyt sai saksofonin suhahtelemaan ilmaa. Saksofoni alkoi sihistä ja suhista. Kun ilmaukset oli suoritettu ja oikeat paineet alkoivat olla kohdillaan, niin päästiin tositoimiin. Syntyi nopeita vivahteikkaita rytmin vaihteluita
”Jazzbändit ovat nykyään ajan hermolla ja aktiivisia tuolla tietokoneessa”, totesi Teppo toisen setin alkuun. Käytännössä se tarkoitti sitä, että levyltä on erikseen irrotettu toisen setin aloituksena kuultu kappale Five New Dukes, mikä julkaistiin perjantaina 29.9. digisinglenä ja videona. Mäkysen koukuttavan reipashenkinen, yllättävän rytmikkäästi ryöpsähtelevä ja täynnä värinää oleva hauskan iloinen otatus.
3TM toimi tavalla, missä jokaisen soittajan ilmaisukyky perustui keskinäiseen luottamukseen viedä soittoa eteenpäin koko ajan kehitellen yksilöllisten vapauksien kautta. Vaihtelevasti uusia näkemyksiä viljellen koneen annettiin vieriä vapaasti ahtopaineita hieman virkistävästi muutellen. Sieltä löytyi yhtenäinen sävelalue, mikä hengitti virtaviivaisesti ja paineettomasti. Tekohengitystä ei tarvittu.
Mäkysen sävellykset käännettiin johdonmukaisesti selväkieliseksi sanomaksi. Vähäeleisestä minimalistisesta äänenmuodostuksesta suoristettiin reippaasti selkärankaa ja edettiin ajoittain matemaattisesti toisen asteen yhtälöä hyödyntäen nopeasti rivakkaan nelistykseen.
Jussi Kannasteen mietteliäät pohdiskelut ryöpsähtivät tenorista raikkaasti ilmoille improvisoinnin mukanaan tuomilla vetovoimaisen rakentavilla lisäosilla. Antti Lötjösen jännitteisen tarkkojen polkujen muodostaman äänen tunkeva ryhdikkyys nostatti ylitsevuotavan veden myrskyisän läiskeen. Tepon kapulat heilahtelivat rumpujen kalvoilla, reunoilla ja rakenteissa. Vispilät rassasivat viettelevästi ja kalvojen hankaukset vongahtelivat kiehtovasti. Välillä pelkät kädet ja sormet toimivat palikoina. Elektroniset lisukkeet Tepon käskyttämänä toivat aivan uudenlaista särmää esitykseen.
Soolot avautuivat rennon hauskasti limittäin ja putkahtivat esiin sitten kolmen soittajan yhtenäisenä kokovartalotyöstönä. Näin kuulijana tuntui siltä, että koko esitys oli pääasiassa improvisoinnin juhlaa.
Jazzin todelliset ammattilaiset osaavat hoitaa homman ns. ”kotiin” sekä minimalistisia että maksimaalisia elementtejä armottomasti, mutta hyvällä taiteellisella näkemyksellä hyväksi käyttäen. Lavalla kolmikko teki mitä halusi, näyttävän tehokkaasti, tavalla miten kuulija vedetään koko sielulla mukaan ja luodaan vilpitön hyvänolon tunne. 3TM näytti miten jazz toimii taidokkaalla yhteispelillä kuuntelijoiden mieltä hivelevällä riemukkuudella. Ei jatsi tästä paljon parane. Urheilussa ratkaisevat sekunnin sadasosat ja sentit. Jazzissa ratkaisee musiikin sisältö, soittimen hallinta, tapa, millä se esitetään ja taito luoda uutta musiikillista elämystä, mikä viihdyttää kuulijaa. Tässä kaikessa 3TM on onnistunut.
Esitys päättyi rattoisaan improvisoituun soittoon, minkä pohjana oli iranilainen kansanlaulu. Vallan mainio ja herkullinen lopetus, missä soiton taustalla kuului sähköisesti mikserin kautta tuotettua erikoista laulua.
SaloJazz Festival lauantai 30.9.2017
Taidemuseo Veturitalli
19.00 3TM (Jussi Kannaste – tenorisaksofoni, Antti Lötjönen – kontrabasso, Teppo Mäkynen – rummut ja elektroniikka)
