Kaikkien eurooppalaisten dixiebändien äiti Dutch Swing College Band (DSC) soitti 5.7. unelmakeikan Kööpenhaminan Jazz Festivaaleilla. Jyhkeän Odd Fellow Palæetin loppuunmyyty salillinen DSC-faneja sai nauttia unohtumattoman dixie-elämyksen. Seisaallaan aplodeerannut yleisö laski tulppaanimaan jazzinstituution lavalta vasta noin kuudennen encoren jälkeen.
Konsertti oli joillekin paikalla olleille melkoinen nostalgiahetki. DSC teki samassa salissa live-äänityksen klarinetisti Albert Nicholasin kanssa lähes 60 vuotta sitten, 5.9.1954. Silloin leaderina toimi orkesterin perustaja Peter Schilperoort (1919 -1990). Tanskassa dixieland on vielä voimissaan ”dixie-viikinki” Arne “Papa” Bue Jensen (1930 -2011) perinteitä vaalien.
Myös minulle DSC on erityisen tärkeä orkesteri. Intohimoni dixielandjazziin syttyi 1950-luvun puolessa välissä kuunneltuani DSC:n LP:tä ”Swing College At Home”. Aina kun tunnussävel Way Down Yonder In New Orleans alkaa soida, kylmät väreet kulkevat selkäpiissä ja arjen huolet unohtuvat. Niin oli nytkin Odd Fellow Palæetissa.
Ensi vuoden toukokuussa peräti 70-vuotispäiviään juhliva Euroopan vanhin ja genressään paras jazzorkesteri oli loistovireessä. – Meilläkin oli hauskaa lavalla ja onnistuimme mielestäni hyvin, sanoi DSC:n voimahahmo, basisti Adrie Braat (s. 1955) konsertin jälkeen. Hän on Amsterdamin konservatorion kasvatteja. Braat aloitti bändissä vuonna 1986 tuuraajana ja tuli vakituiseksi 1989 alkaen.
DSC on viime vuosina uusiutunut vahvasti. Orkesteriin on tullut nuoria, erinomaisia soittajia. Klassista musiikkia opiskellut trumpetisti Keesjan Hoogeboom (s. 1983) löysi dixielandin 10-vuotiaana kuuntelemalla mm. Louis Armstrongia ja Bix Beiderbeckeä. Hänen vahvat soolonsa ja selkeä melodinen soitanta ovat palauttaneet DSC:n soundin kultaisille 1950 – 60-luvuille. Hoogeboom on myös erinomainen laulaja.
Toinen hieno löytö DSC:lle on pasunisti Maurits Woudenberg (s. 1984). Musikaalisessa suvussa kasvanut Woudenberg antoi ensimmäisen soolokonserttinsa jo 11-vuotiaana. Aikansa kapinallisten nuorten tapaan hän lopetti soittamisen muutamaksi vuodeksi, mutta aloitti uudelleen ja valmistui 2012 Rotterdamin konservatoriosta jazz pääaineenaan.
Orkesterin uusin jäsen rumpali Anton Burger (s. 1957) on soittanut mm. Wil Saldenin johtamassa Glenn Miller Orchestrassa. Hän on kysytty allround rumpali ja hallitsee niin valssin kuin bebopin ja dixien. Konsertissa Burger antoi huikean näytön osaamisestaan viiden minuutin soololla Tiger Ragissa.
DSCB:n muut rytmiryhmän jäsenet ovat ”Euroopan pisin basisti” Braat ja bändissä kymmenisen vuotta banjoa/kitaraa soittanut Ton van Bergeijk (s. 1953). Molemmat ovat erittäin kokeneita ammattimuusikoita, jotka tuottavat yhdessä Burgerin terhakkaan Hi-hatin kanssa ainutlaatuisen svengaavan kompin. Bergeijk laulaa myös loistavasti kuten mainio tulkinta Ol´ Man Mose osoitti.
Klarinetisti Bob Kaper (s. 1939) aloitti mittavan muusikon uransa 1955 soittaen useissa kokoonpanoissa kotikaupungissaan Zaandamissa. DSC:iin myös alttosaksofonia soittava Kaper tuli mukaan 1966, kun Peter Schilperoort sairasteli. Schilperoortin kuoltua 1990 Kaperista tehtiin orkesterin musikaalinen johtaja. Hän on nostanut DSC:n määrätietoisella työllä jälleen Euroopan merkittävimmäksi dixielandin sanansaattajaksi. Kaper hallitsee myös jazzlaulun jalon taidon.
Neljäs viime aikojen oivallinen kiinnitys DSC:lle on nuori puupuhallin mies David Lukács (s. 1978). Haagin Kuninkaallisessa Konservatoriossa opiskellut Lukács on palkittu useilla kansainvälisillä solistipalkinnoilla. Kaper ja Lukács saavat aikaan DSC:lle tunnusomaisen upean kahden klarinetin upean soundin (Vrt. DDT Jazzband; Fred Andersson ja Nalle Nyman).
Odd Fellow Palæetin salin kolmenkymmenen asteen lämpötila unohtui tyystin komeassa kahden setin konsertissa. Kuultiin ikivihreitä jazzstandardeja kuten Milenberg Joys ja Eccentric Rag sekä hienoja sovituksia DSC:n bravuureista; Fidgety Feet ja Struttin´ With Some Barbecue. Kaikki yhtyeen jäsenet saivat tasapuolisesti sooloja. Monipuolisessa ohjelmistossa ei ollut yhtään ”kuollutta kohtaa”.
Pisteenä iin päälle saatiin bonuksena aivan uskomaton encore-kimara, joka tyhjensi ”pajatson lopullisesti”. Se alkoi yhdellä takavuosien hitillä Rossinin Wilhelm Tell ja jatkui sitten When The Saint… Doctor Jazz…Ice Cream jne… kunnes seisoen taputtava yleisö sai haluamansa täyttymyksen.
Pääosa yleisöstä oli jo1950- ja 60-luvuilla DSC:n fanituksen aloittaneita senioreita. Leader Bop Kaper juonsi hauskasti ja asiantuntevasti illan esitykset. DSC:n tavaramerkkinä ovat aina olleet moitteettomat esiintymisasut; nyt tyylikkään sinertävät puvut ja sävy-sävyyn sopivat hillityn punaiset solmiot. Paras tähänastisista Dutch Swing College Bandin live-konserteista, joita olen nähnyt ja kuullut yli kaksikymmentä!!!
Juhlakonsertti pidetään orkesterin perustamispäivänä 5.5.2015 Haagissa. Yhtyeen alkuperäinen nimi oli The Orchestra Of The Dutch Swing College ja lyheni nykyiseksi 1950-luvun alussa.
Dutch Swing College Band: Bob Kaper (cl, asax, voc), Keesjan Hoogeboom (tpt), David Lukács (cl, ts, bar, voc), Maurits Woudenberg (tb), Ton van Bergeijk (bjo, g, voc), Adrie Braat (b) ja Anton Burger (d).
