Jazz Voices oli tänä vuonna myös entistä kansainvälisempi, sillä osanottajia tässä 9. kerran järjestetyssä kisassa oli 15 maasta. Euroopasta tulleiden laulajattarien lisäksi edustettuina olivat myös USA ja Japani.
Pohjoismaiset artistit loistivat valitettavasti poissaolollaan. Ainoa oli suomalainen Susanna Wahl, joka harmittavasti jäi niukasti palkintosijojen ulkopuolelle, mutta palkittiin silti parhaan vapaavalintaisen kappaleen esityksestä.
Kuten aina tällaisissa kilpailussa osanottajien taso ja kokemus vaihtelivat selvästi, sillä mukana oli uraansa vasta aloittelevien osanottajien lisäksi hyvinkin kokeneita artisteja.Voiton eli Grand Prix-palkinnon vieneen Sarah Hughesin monivuotinen kokemus esimerkiksi National Youth Orchestran laulusolistina tuli esiin varmuutena. Hän rakensi kisakappaleistaan tyylikkäät kokonaisuudet, joissa hän myös osoitti omaavansa laajan äänialan. Hänen tulkinnoistaan oli vakuuttavin Georgia on my mind. Siinä hän myös hyvin sisäisti laulun tekstin.
Toiseksi parhaaksi arvostettu Los Angelesista kotoisin oleva Liela Avila oli mielestäni parempi semifinaalissa, jossa hän mm. sai yllättävänkin paljon uutta elämää puhkikuluneeseen All of me’hen. Finaalissa tyypilliseen jenkkityyliin vahvasti ulospäin suuntautuneella Lielalla oli enemmän rock-vaihde päällä, joka mm. kuului turhankin korostuneena nasaalina. Mutta kiistattoman taitava hänkin on. Hänen vapaavalintainen Roy Hargroven rap-vivahteinen vaikea Crazy Race Written oli vakuuttava näyttö osaamisesta.
Portugalin Maria Joao Mendes sai oikeutetusti myös erikoispalkinnon parhaana scattaajana. Tosin hänen scat-osuutensa olivat silti paikoitellen melkoista metakkaa. Kokonaiskisassa hän oli kolmas. Sijoitusta nosti varmasti hänen vapaavalintaisena ollut, erikoislaatuinen Chokinho Pra Eli. Se oli todellinen virtuoosinumero, jossa Maria taiteili ääniakrobaattina.
Toissa vuoden Lady Summertimesta tuttu venäläinen Anna Buturlina edusti kilpailussa kokeneinta päätä. Anna on esiintyjänä vakuuttava ja välistä myös ehkä turhankin rutinoitu. Mutta ammattitaitoa riittää.Vain pisteen päähän Annasta jäänyt Susanna Wahl edusti kunniakkaasti suomalaista jazzlaulun monipuolista osaamista. Susannan vahvuuksina ovat mm. hyvä svengitaju, joka tuli hyvin esille hänen luontevasti toimivissa scat-osuuksissaan. Hän on myös eläytyvä tulkitsija, josta komein näyttö oli hänen itse kirjoittamansa Babel-kappaleensa. Oikeutetusti hänet siitä myös palkittiin.
Useissa aiemmissa lähialueiden laulukilpailuissa hyvin menestyneet Baltian maiden laulajattaret eivät tällä kertaa säväyttäneet. Liettuastakin oli semifinaalissa mukana neljä vokalistia, joista yksi pääsi finaaliin, mutta jostain syystä finaalissa kaikki tulkintansa epä-jazzilliseen bel canto-suuntaan vetänyt Edita Bodroavaité jäi tuomariston arvioissa viimeiseksi. Tosin yleisö äänesti hänet parhaaksi. Kotikenttäetu painoi tuossa selvästi.
Svengaavaa perinnejazzia pikkukaupungissa
Alingsås Jazz Festival on julistanut jazzin ilosanomaa aidossa New Orleansin hengessä vuodesta 2001. Parin vuoden koronatauon jälkeen Grand Hotellissa juhlat...