Palattuaan Tanskaan hän lainasi 375 kruunua ja osti vetopasuunan. Papa Bue sai opastusta Kuninkaalisen Soittokunnan pasunistilta ja alkoi soittaa erilaisissa kokoonpanoissa Nyhavnissa. Vuonna 1956 hän perusti oman orkesterin Papa Bue´s New Orleans Jazz Bandin, josta tuli sittemmin maineikas Papa Bue´s Viking Jazzband.
Orkesterin suosio alkoi kohota ja keikkoja pukkasi myös naapurimaihin Saksaan ja Ruotsiin. Viking Jazzband soitti talvella 1957 ikimuistoisen konsertin ravintola Cap Hornissa Kööpenhaminassa. Yhdysvaltalainen toimittaja ja muusikko kirjoitti siitä artikkelin: “Tanskan viikingit soittavat alkuperäistä New Orleans Jazzia jopa paremmin, kuin mikään orkesteri USA:ssa”.
Kun trumpetistiksi tuli Finn Otto Hansen, yhtye nousi ammatillisesti uudelle tasolle ja oli valmis Euroopan valloitukseen. Vaikka keikkoja riitti, niin siihen aikaan palkkiot eivät riittäneet elämiseen. Soiton ohella Papa Bue työskenteli kenkätehtaassa, Finn Otto Hansen oli seppä, Jørgen Svare (cl) opiskeli kieliä, Bjarne Røne Pedersen (bj) oli duunari, Ib Lindschouw (dr) lähetti ja Mogens Seidelin (b) insinööri.
Syksyllä 1958 yhtye teki ensimmäisen levynsä. Sen kappaleesta Schlafe Mein Prinzchen tuli miljoonahitti. Seuraavan vuonna Papa Bue kiersi Tanskaa New Orleans -legendan George Lewis´in kanssa. He tekivät useita levytyksiä. Yhtye esiintyi elokuvissa kuten saksalaisessa filmissä Jazzband-It.
Papa Bue´s Viking Jazzband on vieraillut myös Suomessa mm. Pori Jazzeilla 1970, Storyvillessä ja Alandia Jazzeilla.
Papa Bue’s Viking Jazzband on julkaissut viitisenkymmentä albumia. Bändi on edelleen erittäin suosittu Tanskassa vaikka Maestro itse ei ole enää parhaassa vedossa. Hän on ainoa mukana oleva perustajäsen. Tälle vuodelle on buukattu viitisentoista keikkaa muun muassa 19.8.2010 Oslo Jazzfestival. Yhtyeen kokoonpano on: Arne “Papa” Bue Jensen (tbn), Joe Errington (tp), Erik “Krølle” Andersen (cl), Per Jakobsen (p), Ole Olsen (b) ja Didier Geers (dr).
Martti Koljonen