Bingen am Rhein on idyllinen 25 000 asukkaan kaupunki tunnin junamatkan päässä Frankfurtista. Laadukkaasta viinituotannostaan tunnetussa kaupungissa on vilkas kulttuuritarjonta, kohokohtana kesäkuun lopulla pidettävä Internationales Jazzfestival ”Bingen Swingt”.
Kesäkuun 28.-30. päivinä vietetty juhla järjestettiin nyt 18. kerran. Tapahtuma on ”täyden palvelun” jazzfestivaali sisältäen useimmat jazzgenret perinteisestä moderniin ja bluesista swingiin. Lisäksi kahdeksan tasokasta nuorten big bandia kilpaili kansallisesta mestaruudesta.
Kaikki konsertit olivat ulkoilmatapahtumia kaupungin toreilla ja puistoissa. Esiintyjille oli tehty sadekatokset. Yleisö joutui seuraamaan konsertteja pääasiassa seisoen tai tuomillaan retkituoleilla. Onneksi sään haltija suosi tällä kerralla tapahtumaa, sadevarusteita ei juuri tarvittu. Kahdeksalla stagella esiintyi yhteensä 32 kokoonpanoa ja solistia.
Saksalaiseen kansanjuhlatyyliin Swingtin pääsyliput oli hinnoiteltu varsin kohtuulliseksi, kolmenpäivän passi 25 euroa ja päiväliput 12 – 15 euron välillä. Myös juomien ja ruokatarjoilun hinnoissa ei ollut juurikaan ”festivaalilisää”. Yleisöä ilmestyi jokaiseen konserttiin varsin runsaasti, myös nuoria.
”DSCB Update”
Bingenin keikkani pääaiheena oli tutustua ”päivitettyyn” Dutch Swing College Bandiin (DSCB). Kaikkien Euroopan dixiebandien äiti, vuonna 1945 perustettu DSCB, on uusiutunut vahvasti. Jazzinstituution miehistöön on kiinnitetty uutta, eloisaa verta.
Klassista musiikkia opiskellut trumpetisti Keesjan Hoogeboom (s. 1983) löysi dixielandin 10-vuotiaana kuuntelemalla mm. Louis Armstrongia ja Bix Beiderbeckeä. Hoogeboomin esikuvia ovat olleet myös Red Nichols ja Wybe Buma. Hänen upeat soolonsa ja selkeä melodinen soitanta ovat palauttaneet DSCB:n soundin kultaisille 1950 – 60-luvuille. Silloin yhtyeen eturivissä soittivat mm. Buma (tpt), Ray Kaart (tb), Peter Schilperoort (cl) ja Jan Morks (cl). Hoogeboom on myös erinomainen laulaja.
Toinen hieno löytö DSCB:lle on pasunisti Maurits Woudenberg (s. 1984). Musikaalisessa suvussa kasvanut Woudenberg antoi ensimmäisen soolokonserttinsa jo 11-vuotiaana. Aikansa kapinallisten nuorten tapaan hän lopetti soittamisen muutamaksi vuodeksi, mutta aloitti uudelleen ja valmistui 2012 Rotterdamin konservatoriosta jazz pääaineenaan.
Rumpalina on toiminut parin viime vuoden ajan ihmelapsena tunnettu Onno de Bruijn (s. 1961). Hän esiintyi jo 14-vuotiaana kuulun Bredan jazzfestivaalin päälavalla. Bruijnilla on erittäin tarkka timing ja kuumat soolot. Hän on soittanut monien jazz-suuruuksien kanssa; Scott Hamilton, Clark Terry ja Bob Wilber näistä esimerkkeinä.
DSCB:n muut rytmiryhmän jäsenet ovat vuodesta 1989 alkaen mukana ollut ”Euroopan pisin basisti” Adrie Braat (s. 1955) ja bändissä kymmenisen vuotta banjoa/kitaraa soittanut Ton van Bergeijk (s. 1953). Molemmat ovat erittäin kokeneita ammattimuusikoita, jotka saavat aikaan yhdessä Bruijnin kanssa ainutlaatuisen svengaavan kompin. Bergeijk laulaa myös loistavasti.
Klarinetisti Bob Kaper (s. 1939) aloitti pitkän muusikon uransa 1955 soittaen useissa kokoonpanoissa kotikaupungissaan Zaandamissa. DSCB:iin myös alttosaksofonia soittava Kaper tuli mukaan 1966, kun sen perustaja Peter Schilperoort sairasteli. Schilperoortin kuoltua 1990 Kaperista tehtiin orkesterin musikaalinen johtaja. Hän on nostanut DSCB:n jälleen yhdeksi Euroopan merkittävimmäksi dixielandin sanansaattajaksi. Kaper hallitsee myös jazzlaulun jalon taidon.
Bingenissä DSCB:n toista vakituista klarinetistia/saksofonistia Frits Kaateeta (s. 1938) tuurasi mallikkaasti nuori puupuhallin mies David Lukás. Piano ei kuulu nykyisin yhtyeen kokoonpanoon.
Lauantai-illan DSCB:n kaksi loistavaa settiä olivat kyllä jo sinällään yhden Saksan matkan väärti. ”Päivitetty” bändi soitti todella mainiosti. Ohjelmistoon oli otettu uusia kappaleita ja ilmavia sovituksia. Tulppaanimaan jazzlähettiläät ovat nyt kovassa iskussa. Erikoisen hyvin onnistui ”korkealta ja kovaa” puhaltava Hoogeboom. Leader Bop Kaper juonsi hauskasti illan esitykset.
DSCB:n tavaramerkkinä ovat aina olleet moitteettomat esiintymisasut. Nyt nekin oli päivitetty; tyylikkään sinertävät puvut ja sävy-sävyyn sopivat violetit solmiot. Bürgermeister-Neff-Platzille täyteen ahtautunut yleisö sai nauttia todella unohtumattoman jazzelämyksen.
Keep Swingin´
Dixieturisti