Se on kuin kokonainen pohjoinen ulottuvuus, luonnon alkuvoiman hiljaisuus, joka välillä purkautuu väkevien soolojen voimalla. Iron vapaasti ilmaistu pianonsoitto vaihtui välillä harpun kielten värinään. Muiden soittajien sooloille jäi myös paljon tilaa. Uffe Krokforsin basso soi mallikkaasti, kuten aina on totuttu kuulemaan. Rummuissa hääri Markku Ounaskari. Norjalaiset trumpetisti Mathias Eick ja saksofonisti Trygve Seim tasapainottivat Iron hienosti hiljalleen soluvaa pianonsoittoa voimakkailla vastakkainasetteluilla. Varsinkin Eickin puhaltama trumpetti oli soolo-osuuksissa suorastaan räjähtävän voimallinen. Salissa oli koskettavan harras ilmapiiri, joka purkautui valtaviin suosionosoituksiin esityksen päätyttyä. Tuntui hienolta olla suomalainen salissa samanaikaisesti.
Kuvat: Jazzrytmit-arkisto/Fred Stén