• Yhteystiedot
05.02.2023 00:05
  • Kirjaudu
Jazzrytmit
  • Etusivu
  • Uutiset
  • Festivaalit
  • Konsertit
  • Levyt ja kirjat
  • Arkisto
No Result
View All Result
Jazzrytmit
No Result
View All Result
Home Artikkelit

Mitä tiedät sairaala- ja hoivamusiikista?

Eija Talo-Oksala
7.6.2019
Artikkelit
A A
Mitä tiedät sairaala- ja hoivamusiikista?

Sairaalassa pikku potilaan kipu unohtuu musiikin äärellä. Kitaraa soittaa sairaala- ja hoivamuusikko Mimmi Laaksonen.(© Kristiina Välimäki)

On aurinkoinen ja lämmin alkukesän päivä, kun kävelen ylös Turun kaupunginsairaalaan johtavaa rinnettä. Parkkipaikan liepeiltä kuuluu iloista naurua, ja tunnistan eloisasti elehtivän henkilön kahden muun seurasta haastateltavakseni Liisa-Maria Lilja-Viherlammeksi. Hän huomaa minut, hyvästelee juttukaverinsa, ja pian astelemme sairaalan aulassa sijaitsevaan kahvilaan vaihtamaan kuulumisia kupposen äärellä.

Sairaala- ja hoivamusiikkityö lähti Suomessa liikkeelle Turusta

Kasvatustieteen tohtori, musiikin maisteri ja musiikkiterapeutti, yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, tuttavallisesti Lii, kertoi kuulleensa aikoinaan ensimmäisen kerran sairaala- ja hoivamusiikkityöstä väitöskirjansa valmistuttua.  Lii työskentelee Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa.

– Silloinen esimieheni vinkkasi minulle, että Pariisissa on Musique et Santé Institutessa tuloillaan koulutus nimeltään Music in Health Settings. Kiinnostuin tästä heti, sillä olin kouluttautunut musiikkiterapeutiksi, ja väitöksessäni käsittelin musiikin terapeuttisuuden soveltamista musiikkikasvatuksen viitekehyksessä eli lyhyesti sanottuna sitä, mikä musiikissa tekee ihmiselle hyvää.

Lii kertoi saaneensa viikon mittaisessa intensiivikoulutuksessa näkökulman mm. somaattisissa sairaaloissa tehtävään musiikkityöhön, mikä ei ole perinteistä musiikkiterapian sovellusaluetta.

– Oli vaikuttavaa päästä seuraamaan ammattitaitoisten muusikoiden työtä keskosvauvojen parissa, muilla sairaalaosastoilla sekä hoivalaitoksissa vaikeasti dementoituneiden vanhusten keskuudessa. Eräällä kouluttajamuusikolla oli myös näyttelijäkoulutus takanaan, mutta hänkään ei ollut esim. sairaalaklovni, vaan nimenomaan muusikko, täsmentää Lii.

Kaikesta näkemästään ja kuulemastaan suuresti inspiroituneena Lii lähti virittelemään hankeyhteistyötä, joka kuuluu hänen työnkuvaansa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyökentässä.

Sairaala-ja hoivamusiikkityön kouluttaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Turun kaupunginsairaalan edustalla. (© Eija Talo-Oksala)

– Tehtävänämme Taideakatemiassa on tunnistaa kehittämistarpeita yhteiskunnassa, tarttua niihin ja kouluttaa tulevia ammattilaisia taidealalla ja tässä tapauksessa varsinkin musiikissa. Luomme myös hankkeita, jotka muodostavat kehittämisjatkumoa, ja niinpä lähdimme Musique et Santén, Kotikunnas Palvelutalon ja Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa kehittämään hanketta, jossa ensin lähdettiin hyvin vaatimattomasti kouluttamaan kahta yhteisömusiikkipedagogia. Musiikinopiskelijoiden keskuudessa oli ollut jo aiemmin tarvetta viedä omaa musiikkipedagogista osaamistaan perinteistä laajemmalle, ja joillakin oli ollut innokkuutta tehdä pedagogista harjoittelua nimenomaan vanhusten parissa palvelutaloissa. Pienin askelin, mutta sisukkaasti, olemme noista kymmenen vuoden takaisista ajoista edenneet koko ajan vaikuttavimmin askelluksin eteenpäin hyvien yhteistyökumppanien kanssa, Lii luonnehtii.

Mitä on sairaala- ja hoivamusiikkityö?

– Sairaala- ja hoivamusiikkityö on musiikin ammattilaisen tekemää musiikkityötä sairaaloissa, hoidon sekä hoivan ympäristöissä. Musiikin ammattilainen määrittyy tässä yhteydessä muutoin kuin terapian, musiikin opettajan tai esittäjän perustehtävästä. Musiikkityö voi olla, paitsi asukkaiden tai potilaitten parissa tehtävää työtä, myös omaisten ja henkilökunnan parissa tehtävää työtä. Sairaala- ja hoivamusiikkityöhön erikoistunut musiikin ammattilainen voi myös kouluttaa hoitohenkilökuntaa käyttämään omaa musiikkipotentiaaliaan hoitotyönsä ohella. Omaiset taas voivat saada jonkin välineen tai tavan olla vuorovaikutuksessa oman omaisensa kanssa. Lähtökohtaisesti sairaala- ja hoivamuusikko toimii käynnistäjänä, agenttina, kouluttajana tai välittäjänä.  Hän toki myös esiintyy, mutta ensisijaista on vuorovaikutus ja yhteistyö. Hän on musiikkityön tekijä, musiikilla palveleva musiikin ammattilainen, painottaa Lii.

Musiikin hyötynäkökulmia sairaalassa ja hoivatyössä

– Sairaanhoidon ja hoivan, sekä laajasti ajatellen sosiaalialan ympyröissä on henkilöitä; asiakkaita, asukkaita ja potilaita, joiden elämänlaadun parantamiseen musiikin avulla tähdätään. Myös henkilökuntaulottuvuus tulee tässä vahvasti esille. Musiikki voi lisäksi tuoda vuorovaikutuskentän ja mahdollisuuden toistensa kohtaamiseen, jolloin koko perhekunta ja läheiset hyötyvät siitä. Yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa voidaan havaita, miten musiikki voi toimia hoidon ja kuntoutumisen tukena – tai osana hyvää arkea olosuhteista riippumatta.

– Musiikki on henkilökohtainen, mutta myös yhteisöllinen kokemus. Systeemisesti ajatellen kyse on hoidon ja hoivan paradigman muutoksesta, ihmiskuvasta, ja siitä, että olemme yhä enenevässä määrin alkaneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmalla ajatella, että hoito ja hoiva koskevat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Sen keskiössä ihmisellä ovat hänen omat kulttuuriset tarpeensa ja oikeutensa, oli hänen elämäntilanteensa, vointinsa tai ikänsä mikä hyvänsä. Sairaala- ja hoivamusiikki haluaa vastata näihin tarpeisiin, kertoo Lii.

Sairaala- ja hoivamuusikon työ on hienotunteista vuorovaikuttamista. Musiikin avulla tuodaan potilashuoneisiin iloa, lohtua ja mielihyvää.Selloa soittaa Katja Kolehmainen. (© Kristiina Välimäki)

Aivoinfarktin jälkeen kuuntelemaan mielimusiikkia

– Musiikki aktivoi mahdottoman laajasti ihmisen aivoja! On hämmästyttävää, miten suuresti syvyys- ja laajuussuunnassa aivoalueet aktivoituvat musiikista. On sykähdyttävää seurata aivotutkimuksen tuloksia ja nähdä, miten yksinkertainen, pieni musiikin kuuntelu tai vaikkapa yhdessä laulaminen saa aivoissa aikaan valtavan kuhinan, niin terveissä kuin jollain tavoin vaurioituneissa aivoissa. Eikä siinä vielä kaikki! Aivoinfarktipotilaiden pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä kuuntelemaan lempimusiikkiaan, koska tutkimusten mukaan toipuminen nopeutuu silloin merkittävästi. Pelkistäen voidaan sanoa, että musiikin kuuntelun aikana aivojen paraneuronit aktivoituvat ja näin aivoissa pääsee syntymään uusia kytkentöjä, selvittää Lii.

– Aivotutkimus on mysteeristä ja kiehtovaa! Kognitiivinen neurotiede ja musiikkitutkimus tuovat yhä lisää valaisevaa tietoa. Toisaalta musiikkiterapian kautta tuleva tietous esim. musiikin psykodynamiikasta on myös kiinnostavaa, koska siinä ollaan musiikkikokemusten merkitysten ja mahdollisuuksien äärellä – mihin musiikki voi ulottua vaikkapa kunkin omassa elämänkaaressa ja miksi.

Sairaala- ja hoivamusiikkityössä keskeisin elementti on vuorovaikutus musiikin äärellä. Aivotutkimuksen saralla on Liin mukaan meneillään eri näkökulmista, kuten laulamisesta, soittamisesta tai pelkästä kuuntelusta lähtevää tutkimusta.

– Monista tutkimuksista voisin mainita esimerkin, jossa Parkinson-potilaitten kävely alkaa sujua jo pelkän metronomin tikityksen avulla. Toisessa selvityksessä tarkasteltiin, miten puheen tuottamisen vaikeudesta huolimatta afasiapotilaat pystyvät laulamaan kuorossa. Luin vallan hurmaavan artikkelin, jossa afaatikkopariskunta kaupassa asioidessaan kommunikoi laulamalla hyllyjen välissä kertoen näin toisilleen, mitä he halusivat ostoskoriinsa laittaa. Puhetta he eivät pystyneet tuottamaan, mutta laulamalla asiointi sujui! Samoin afasiakuoro laulaa hienosti, vaikka ei pystykään tuottamaan sanoja.  Nämä tutkimukset kiinnostavat minua myös kasvatustieteilijänä oppimisen tehostamisen näkökulmasta, innostuu Lii.

– Kerron tässä yhteydessä myös vakuuttavasta pitkittäistutkimuksesta, jonka mukaan musiikkia harrastaneilla lapsilla on selkeästi paremmat kielelliset ja matemaattiset kyvyt kuin vertailuryhmällä. Tämän soisi tietysti kaikille, ja tulos kuulostaa aika karulta kun tiedetään, että kentällä on musiikinopetusta karsittu. Joka tapauksessa nämä tutkimukset ovat rohkaisevia, ja vievät ajatukset vuosisatojen taa, jolloin musiikki oli yksi keskeisimmistä tieteenaloista.

Kirjaa hoitotahtoon mielimusiikkilistasi

Nykypäivänä musiikki soi monessa paikassa: tavarataloissa, hisseissä, kahviloissa, puhelinlinjan odotusjonossa, tahdoimme tai emme. Mikä merkitys on sillä, mitä musiikkia kuuntelemme?

– Lempimusiikki tuo kokijalleen mielihyvää ja iloa ja sen tuttuus aktivoi muistivarantoja. Olemme erilaisia sen suhteen, millainen musiikki kiinnostaa ja inspiroi, mikä aktivoi, rauhoittaa tai lohduttaa ‒ ehkä saa jalan vipattamaan ja sormet naputtamaan rytmiä. Jazzmusiikki sisältää kiinnostavia rytmejä ja sointimaailmoja ja omalta osaltani sanoisin, että aivoinfarktin iskiessä listaltani löytyisi tiettyjä jazzbiisejä, joita kernaasti kuuntelisin valikoitujen klassisten kappaleiden rinnalla. Niillä minut saisi toipumaan varmaan aika nopeasti, nauraa Lii vakavaa aihetta keventäen.

Jokaisen kannattaisikin laatia oma musiikillinen kuuntelulistansa ja tehdä se samalla tavalla tiettäväksi kuin oma hoitotahtokin. Näin kukin voisi edesauttaa toipumistaan, jos vaikka infarktin jälkeen on joutunut sellaiseen tilaan, ettei enää pysty ilmaisemaan tahtoaan.

Ensimmäiset Turun Taideakatemiasta valmistuneet sairaala- ja hoivamuusikot Jyväskylän loppuseminaarissa:Takarivi: Mimmi Laaksonen ja Katja Kolehmainen Keskirivi: Pasi Pihlaja, Eija Talo-Oksala, Terhi-Tuulia Keränen, kouluttaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Emmi Kuittinen ja Marianne Maans Eturivi: Hanna Noro, Sanna Vuolteenaho ja Iida-Maria Uljas (kuvasta puuttuu Pirjo Mäkelä sekä kouluttaja Uli Kontu-Korhonen).(© Uli Kontu-Korhonen)

Sairaala- ja hoivamusiikin eteneminen Suomessa

Valtakunnallisen OKM:n tukeman erikoistumiskoulutuspilotin myötä on Suomessa saatu aikaan systemaattista yhteisömuusikkokoulutusta eri musiikkikoulutusta antaviin ammattikorkeakouluihin.

– Olemme olleet etuoikeutettuja saadessamme kehittää sairaala- ja hoivamusiikkityön näkökulmaa täällä Turussa. Koulutetut osaajat taas voivat perustaa palveluyrityksiä ja kouluttaa omilla tonteillaan vieden asiaa eteenpäin. Toiveena myös on, että tätä korkeakoulutusta muodossa tai toisessa jatketaan. Todennäköisesti Metropoliassa on alkamassa seuraava yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus eli näitä koulutuksia järjestetään tämän hankkeen ulkopuolellakin, vinkkaa Lii.

Sote-ala on erittäin halukas ottamaan vastaan taidealan ammattilaisia. Ensin pitää Liin mukaan kuitenkin ratkaista koulutuksen ja kentällä toimimisen rakenteet, resursoinnit ja systematiikka.

– Seuraava haasteemme on siinä, millaisen kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemin hahmotamme sairaanhoitopiirissa ja miten sitä rakennamme myös musiikkihyvinvoinnin näkökulmasta sairaala- ja hoivamusiikkityön kentälle, pohtii Lii.

– Englanti on ollut edelläkävijä sairaala- ja hoivamusiikkityössä. 1990-luvulla siellä sai alkunsa Arts and Health -liike, joka koskee kaikkia taiteenaloja, ja musiikki on ollut tuossa liikkeessä hyvin vahvassa roolissa. Alun yhteistyökumppanillamme Musique et Santé-instituutilla ja sitten myös meillä oli vankkaa yhteistyötä manchesteriläisen Royal Northern College of Musicin kanssa .

Ympäri maailmaa tehdään työtä sairaala- ja hoivamusiikin alueella. Toronton yliopistossa sijaitsee Music and Health Collaboration Unit, missä tutkitaan musiikkiterveyttä. Lii teki tiimeineen kuluvan vuoden huhtikuussa tutustumismatkan tähän nimenomaiseen yliopistoon. Laitoksessa on Liin mukaan hienosti organisoitu aivotutkimukseen pohjautuva lähestymistapa, jossa maisteri- ja tohtoriopiskelijat työskentelevät hyvin tiiviissä yhteistyössä sairaaloitten kanssa.

Opinahjosta löytyy myös soveltava Music and Health-osasto. Siellä maisteriopiskelijat opiskelevat muusikoiksi, jotka voivat työskennellä nimenomaan sairaala- ja hoivaympäristöissä, mutta siinä rinnalla heillä kulkee oman muusikkouden kehittäminen.

-Olimme kuuntelemassa paikallisessa kappelissa erään opiskelijan komeaa resitaalia, joka oli osa tämän henkilön maisterintutkintoa soveltavan musiikkiterveyden alalla. Toinen puoli hänen opiskelustaan tapahtuu yhteistyössä paikallisessa sairaalassa, kertoo Lii.

Toronton lähettyvillä Waterloossa sijaitsee puolestaan Wilfrid Laurier University, jossa suomalainen musiikkiterapian uranuurtaja, professori Heidi Ahonen musiikkiterapian koulutusohjelmaa. Laitoksen Community Music -maisteriohjelmassa professorina on Lee Willingham.

– Laitoksen musiikkiterapian ja Community Music -osastojen kesken tehdään hirveän hyvää yhteistyötä. Heillä on valmisteilla yhteinen tohtorikoulutusohjelma, eli tätä alaa viedään siellä tutkimuksen näkökulmasta eteenpäin hyvin vankasti. Eräs matkamme syistä oli etsiä heidänkin kanssaan hankeyhteistyömahdollisuuksia.

– Atlantin toisella puolen ansaintalogiikka on erilaista kuin Suomessa ja pohjautuu muun muassa säätiöpohjaiseen työskentelyyn. Esimerkiksi Bev Fosterjohtaa Room 217 -säätiötä , jonka ajatuksena on  kehitellä koulutustuotteita musiikin saralla. Säätiö sai alkunsa, kun Fosterin oma isä sairaalassa ollessaan tarvitsi musiikkia ja Foster huomasi sen puutteen sairaalaympäristössä.

Uli Kontu-Korhonen (© Heikki Tuuli)

Koulutuspaketteja voi tilata

Tämän lukuvuoden erikoistumisopiskelijat ovat juuri valmistumassa. Vuorovaikutus kentällä on tärkeää, ja sen myötä Taideakatemiassa oli  mm. sairaala- ja hoivamuusikkokoulutuksen lähipäivä, jolloin sairaanhoitajaopiskelijat tulivat keskustelemaan sairaala- ja hoivamuusikko-opiskelijoiden kanssa. Koulutuksen varrella Lii on ohjannut sairaala- ja hoivamuusikko-erikoistujien omia kehittämisprojekteja, jotka liittyvät keskolassa musisoinnista hoivakodin henkilökunnan koulutukseen ja ”kaikkeen” siltä väliltä.

Ammattikorkeakoulut järjestävät täydennyskoulutusta. Lii on itse  ollut mukana Aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksen valmistelussa, johon tulee vahvasti mukaan musiikkinäkökulma.

– Nykyään pidetään itsestään selvänä, että kun puhutaan aivoterveyden edistämisestä, täytyy siihen ottaa taidenäkökulma mukaan musiikin osuutta korostaen. Musiikistahan on kaikkein eniten tutkimuksia aivoterveyden näkökulmasta, selvittää Lii.

-Eri tahot voivat halutessaan tilata ammattikorkeakoululta täydennyskoulutustuotteita. Mainittakoon esimerkkinä tässä yhteydessä, että olimme taannoin MuM sairaalamuusikko ja sairaalamuusikoiden kouluttaja Uli Kontu-Korhosen kanssa Keski-Pohjanmaan opistolla pitämässä kahden päivän koulutusta sairaala- ja hoivamusiikkityöstä. Eli tällaisia pienempiäkin koulutustuotteita voi tilata ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikön kautta.

– Koulutukset räätälöidään asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. Koulutusmahdollisuuteen voi osallistua vaikka vain ihan itseä varten, omaa ajatteluaan avartaakseen tai musiikkisuhdettaan työstääkseen. Jossain toisessa kontekstissa asiakas saattaa ehkäpä haluta musiikilliseen työskentelyynsä uusia työkaluja tai sovellusmahdollisuuksia. Parin päivän koulutus on ihan mahdollinen ja järkevä. Asiakas voi vaikkapa tilata luennoitsijan tai asiantuntijan, tai isomman koulutuspaketin, kertoo Lii.

Jazzia kuuntelemaan

Haastattelun päätyttyä viemme astiat palautuskärryyn. Lii lähtee jatkamaan matkaansa ja huikkaa vielä autoltaan:

-Autoradio menee päälle nyt, sillä Radio Classicista tulee ihanaa musiikkia ja perjantaisin sekä lauantaisin myös jazzia !

Mikäpä sen mukavampaa. Aivojen ilotulitus alkakoon!

 

Lue lisää: Musiikkihyvinvointia! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristössä

Julkaisu on ladattavissa maksutta Turun AMK:n Loki-julkaisukaupasta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ShareTweetSendSend
Eija Talo-Oksala

Eija Talo-Oksala

Aiheeseen liittyvää

Big band -juhlaa Heinolassa

Janne Tarmio
13.11.2022

Pienikin kaupunki voi sykkiä isoa elämää, on Heinolan markkinointi muistuttanut jo usean vuoden ajan. Slogan tuli lihaksi, kun runsaslukuinen konserttiyleisö...

The Best of Finnish Classic Jazz – korona siirsi julkaisupäivää

The Best of Finnish Classic Jazz – korona siirsi julkaisupäivää

Martti Koljonen
3.12.2020

Suomen PerinneJazz ry (SPJ) julkaisee ensimmäisen levynsä vasta tammikuussa 2021. Alun perin levyn piti ilmestyä jouluksi, mutta pandemia siirsi toimitukset...

Pro rytmimusiikkiliike iskee: soul elää!

Antti Suvanto
18.9.2018

Hämeenlinnan kaupunginteatterin “Tahtien Sota”on Heikki Syrjänja Riku Suokkaankirjoittama ja ohjaama musiikkikomedia. Tekijäkaksikko on tehnyt teatterihistoriaa kirjoittamalla Suomen katsotuimman musikaalin Vuonna...

Parasta suomalaista perinnejazzia

Viikon suosituimmat

”Spirit of Music” – jazzahtavaa kirkkomusiikkia Kuopiossa

2.2.2023
Nina Mya With Friends – Burt Bacharachin sävellykset – Inkjazzeilla

Café Caruselin kevätohjelma julkaistu

27.1.2023

Jeff Berlin ensi kertaa Suomeen omalla yhtyeellä

3.2.2023

Suosittelemme

Kuopio Jazz & Bluesilla kunniahimoinen toimintasuunnitelma

The Story of Jazz – Winter Tour

28.1.2023

Dr. Helander & Third Ward ja säihkyvät helmet

23.1.2023

Allways welcome Mr Stafford! Storyville 30 v.

25.1.2023
  • Yhteystiedot

© 2022 Jazzrytmit - Vuodesta 1994. ISSN 1798-0607

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Uutiset
  • Festivaalit
  • Konsertit
  • Levyt ja kirjat
  • Arkisto

© 2022 Jazzrytmit - Vuodesta 1994. ISSN 1798-0607

Kirjaudu sisään

Unohditko salasanasi?

Uusi salasanasi

Syötä käyttäjätunnuksesi tai sähköpostiosoitteesi:

Kirjaudu
Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme sinulle osuvimman kokemuksen muistamalla valintasi ja toistuvat vierailut. Napsauttamalla "Hyväksy kaikki" hyväksyt KAIKKIEN evästeiden käytön. Voit kuitenkin käydä "Evästeasetuksissa" antaaksesi mukautetun suostumuksen.
Hyväksy kaikkiKielläEvästeasetukset
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-advertisement1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
CookieLawInfoConsent1 yearRecords the default button state of the corresponding category & the status of CCPA. It works only in coordination with the primary cookie.
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
CookieDurationDescription
CONSENT2 yearsYouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
CookieDurationDescription
VISITOR_INFO1_LIVE5 months 27 daysA cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
YSCsessionYSC cookie is set by Youtube and is used to track the views of embedded videos on Youtube pages.
yt-remote-connected-devicesneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt-remote-device-idneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt.innertube::nextIdneverThis cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
yt.innertube::requestsneverThis cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
CookieDurationDescription
jnews_view_counter_visits[0]1 dayNo description
SAVE & ACCEPT
Powered by CookieYes Logo