Mikä yhdistää Marilyn Monroeta, Ohukaista ja Paksukaista, Elvistä, George Harrisonia ja Jarmo Julkusta. Kaikki ovat esiintyneet julkisesti soittaen pienen kitaran näköistä, nelikielistä akustista instrumenttia, joka on tehnyt pitkään tuloaan myös suomalaisiin musiikkiympyröihin. Kyseessä on tietysti ukulele, soitin, joka keksittiin joskus 1800-luvun lopussa Havaijilla.
Neljä kieltä hyvä, kuusi kieltä paha
Nykyisin ukuleleja valmistetaan viittä kokoa, pienimmästä suurimpaan sopraanoukulele, konserttiukulele, tenoriukulele, baritoniukulele ja bassoukulele. Sopraano-, konsertti- ja tenoriukulelet viritetään yleensä C-duuriin, alhaalta ylös joko g1-c1-e1-a1 (korkea g) tai g-c1-e1-a1 (matala g). Tämä vastaa tavallisen kuusikielisen kitaran neljän ylimmän kielen (d-g-h-e1) säveliä viidenneltä nauhalta otettuna, joten kitaran sointuotteita on helppo soveltaa ukulelen soittoon. Neljäs (alin) kieli viritetään yleensä yläoktaaviin kun ukulelella kompataan sointuja ja alaoktaaviin kun sillä soitetaan melodiaa. (Wikipediasta kopioitua).
Oman haasteensa soittamiselle tuo varsin lyhyt kaula, joten nauhat ovat lähellä toisiaan. Joissakin kouluissa ukulele on korvannut perinteiset nokkahuilut ja kanteleet. Vajaalla kolmella kympillä saa soivan pelin, joka on tosin tehty muovista. Väriskaalaa riittää joka makuun ja siihen päälle viritin niin ensimmäisellä oppitunnilla soitetaan jo kolmella soinnulla.
Säästä metsää, valitse ukulele
The Ukulele Orchestra Of Great Britain kävi ensimmäisen kerran Suomessa yli kymmenen vuotta sitten ja viime helmikuussa bändin kolme keikkaa olivat loppuunmyytyjä. Myös ensimmäiset keikat olivat täynnä ja syynä varmaankin oli YLE Teeman lähettämät konserttitaltioinnit. Ryhmä kiertää maailmaa ja jakaa ukulelen soiton ilosanomaa. Leikkikalun näköisellä soittimella tuotettu monipuolinen musiikki näyttää helpolta ja kuulostaa hyvältä. Ohjelmisto koostuu elokuvamusiikista, heavy rockista ja klassisesta konserttimusiikista. Välijuonnot naurattavat vaikka ne olisi kuullut aikaisemminkin. Konsertit Suomessa päättyivät Finlandia hymniin ja niin yleisö oli myyty.
Kitara on geenimanipuloitu ukulele
Allekirjoittanut vieraili viime kesänä Prahan Uke-festivaaleilla (festivaali järjestetään myös tänä vuonna www.ukulelefestival.cz ). Kokemus oli upea. Viikonloppu kului rattoisasti Prahan ulkopuolella sijaitsevan olutpanimon pihapiiriin rakennettua ohjelmaa seuraten ja panimoravintolan tuotteita maistellen. Festivaalin puuhamiehenä toimi Ben Andersson tšekkiläisen vaimonsa assisteeraamana. Ben kertoi, että oli vieraillut muutamalla ukefestarilla ja todennut, että ”tulee halvemmaksi järjestää omat festivaalit kun reissata ympäri maailmaa. Kaikki haluavat tulla tänne”. Ukulele taipuu kaikenlaiseen musiikkiin ja paikalle oli saatu toistakymmentä ryhmää. Ukulele Trouble Makers esitti punk versioita rock klassikoista sähkö-ukeilla, Suomessakin vieraillut belgialainen virtuoosi Ukulalezza liittyi useampaan kokoonpanoon, saksalainen Ukulele Fever Band oli erikoistunut havaijilaismusiikkiin, Tobias Elof ja Nicolaj Wamberg olivat kaivaneet musiikilliset vaikutteensa tanskalaisesta kansanmusiikista ja Paul Moore Israelista kertoi työstään palestiinalaisten ja israelilaisten lasten keskuudessa, ”jos kaikki lapset saisivat lastentarhassa käteensä ukulelen, olisi maailma paljon rauhallisempi paikka.
Ensimmäisen ukulelen ostaminen voi olla vaikeaa, seuraavien jo paljon helpompaa
Tehdessämme lähtöä festivaalialueelta sunnuntai-iltana kahden uken kanssa (tullessa yksi) hyvästelimme ukulelepiirien Grand Old Mania, Ken Middletonia. Saimme kuulla, että hän on tulossa Suomeen ja myöskin että paikalla oli lisäksemme vielä kolmaskin suomalainen. Ken mainitsi että keväällä 2015 järjestetään ukefestari Helsingissä ja kontaktinsa etunimen, jota en silloin vielä silloin tuntenut. Hyvästien jälkeen tapasimme maanmiehemme ja vietimme hauskan puolituntisen taksissa kohti Prahaa Jarmo Julkusen seurassa. Selvisi, että Jarmo on läänintaiteilija Hämeestä, kielisoitinten taituri ja myös ukefani. Sittemmin on eri lähteistä selvinnyt hänen syvällinen harrastaneisuutensa musiikin eri genreissä mm. Hämpton Dixie Bandissa. Pari viikkoa sitten oli Iltalehdessä juttu Jarmon vierailusta Lontooseen, jossa hän oli soittanut ukulelella Sibeliusta.
Se on vain niin hauskaa
Sittemmin löytyi myös Kenin mainitsema kontakti Helsinki Uke Festiin. Christian Starck on monipuolinen muusikeri, joka muutama vuosi sitten tutustui ukuleleen ja kokosi ympärilleen joukon musiikin harrastajia. Ympäri sivistyneen maailman ukulelepiirit kokoontuvat pienimuotoisille festivaaleille. Vihdoin on saatu festari aikaiseksi myös Suomeen. Toukokuun kolmantena viikonloppuna, 22.-24.5.2+15, tapaavat ukulelen ystävät Helsingissä. Yhteydenottoja on tullu eri puolilta maailmaa. Pienellä budjetilla tuotettu tapahtuma ei pysty palkkaamaan kokonaisia orkestereita. Opettajiksi saapuu kaksi huippunimeä Englannista, siis tuo edellä mainittu Ken Middleton ja Chris Hough. Lisäksi paikalla on useampia suomalaisia kielisoitinexperttejä, joten workshoppeja on eritasoisille muusikoille, aivan aloittelijoista pitkälle edistyneisiin.
– Festivaali alkaa perjantai-illan vapaamuotoisella, jamihenkisellä kokoontumisella Byggdehemmet-nimisessä tilassa Itä-Helsingissä. Lauantai kuluu workshoppien merkeissä ja illalla taas lava on vapaa. Sunnuntain pääkonsertti pidetään Gyllenberg-salissa Töölöntorin kupeessa. Lisätietoja löytyy nettisivulta uke.fi .
Bonsai-kitara
Christianin orkesteri on nimeltään Ukulele Express ja sen ohjelmisto koostuu Beatles- ja Leskis-klassikoista ja 20- ja 30-luvun helmistä. Konsertissa esiintyy myös Helsinki Ukulele Orchestra, joka on valinnut kappaleensa jazziskelmäkirjaston sävelaarteistosta ja jonka solistit Heikki Hänninen ja Tommi Lievemaa väläyttävät taitojaan virtuoosimaisissa instrumentaalisooloissa. Huhut kertovat että paikalle saapuu myös Grankulla Ukulele Sällskap, GRUS. Varmaa on ainoastaan, ettei tässä varmaankaan ole vielä kaikki.
