– Epe on kunnioitusta herättävä tyyppi. Jo ensimmäisessä tapaamisessamme hän halusi varmistaa, että olen vakavissani ja valmis tekemään paljon työtä enkä vain asennoitua yhden levyn artistiksi, Suvi Isotalo sanoo.
Kuuluisan bändikoulun kasvatti
Suvi Isotalon vietti lapsuutensa ja osan nuoruuttaan Pohjois-Helsingin Suutarilassa, jossa hänen vanhempansa asuvat vieläkin.
– Ensimmäiset musiikkimuistoni liittyvät lastentarhanopettajana toimineeseen äitiini, joka soitteli kotosalla kitaraa, kannelta ja pianoa. Lauloin veljeni ja äitini kanssa todella paljon, Suvi kertoo.
– Kotona vanhempani kuuntelivat innokkaasti 70-luvun levyjä, kuten laulelma- ja laululiikkeiden tuotantoa. Hector tuli myös läheiseksi.
Suutarilan ala-asteella ollessaan Suvi liittyi myös Peter Kokljuschkinin kuuluisaan bändikouluun, jossa kävi parisen vuotta.
– Esimerkillisen Petterin bändikoulussa sain musisoida jo varhain. Linnanmäen Peacockin lavalla ekaluokkalaisena säestin itseäni pianolla laulaen The Beatlesin Let It Be:n. Se oli kova juttu.
– Kolmannella luokalla siirryin musiikkiluokalle, jossa opettajamme Ismo Rajaniemi kannusti omien biisien tekemiseen. Jatkossa teimme yhdessä myös omia biisejä. Meillä oli parhaimmillaan toiminnassa jopa viisi erilaista bändiä, Suvi kertoilee.
Lähtemättömästi mieleen ovat jääneet myös Siltamäen nuorisotalolla järjestetyt – tanssija, toimittaja Mari Kakon (nyk.Sainio) discotanssitunnit. Tanssiminen, klassinen piano ja sellonsoitto muodostuivat entistä läheisimmäksi. Musiikki ja teatteri-ilmaisu vahvistuivat Kallion ilmaisutaidon lukiossa opiskellessa. Ensimmäisen oman sävellyskonserttinsa Suvi piti näihin aikoihin.
Levytyssopimus nopeasti
Epe Heleniuksen luotsaamaan “Sound Of Finland”-levy-yhtiöön kiinnittyminen syntyi melko nopeasti.
– Kustansin albumini valmiiksi omasta pussistani, vaikka meillä ei ollut mitään tietoa mahdollisesta julkaisijasta. Epen levy-yhtiön A & R Mikko Meriläisestä löytyi yhteistyökumppani levyni tuottaja Matti Johannes Koivun avulla. Tapasimme, meillä synkkasi ja teimme diilin, Suvi kertoo.
Suvi Isotalon laulut henkivät maanläheistä tunnelmaa ja vanhan ajan koulukuntaa, jossa paikka paikoin on teatraalisuuttakin. Debyyttialbumilta lohkaistut singlet “Oi mun tuuleni” ja “Jollet rakasta” ovat tulleet tutuiksi radioaalloilta.
– Kirjoitan tekstin ja musiikin yhtäaikaa. Tämän jälkeen alan hioa kokonaisuutta. Nuotinnan biisini ennenkuin esittelen ne bändille. Työprosessini kulkee näin. Fiilis on levyllä rauhallisempi kuin mitä trioni keikoilla, joissa elämää on sitäkin enemmän, Suvi kuvailee.
Suvi Isotalo on säveltänyt myös teatterimusiikkia, kuten muun muassa viimeksi lauluiltaan “Naisten Huone”, jota esitetään Teatteri Avoimissa Ovissa nyt keväällä ja syksyllä. Musiikinopiskelu Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen linjalla on lopputyötä vaille valmis.
– Aija Puurtinen on ollut minulle merkittävä opettaja Sibiksessä oman soundini tiedostamisessa ja sen löytämisessä, Suvi Isotalo sanoo.
Voit kuunnella Suvin lauluja täällä.
Työkalut
Puunvärinen Fazer-piano n. 60-luvulta
Yamahan sähköpiano (Sippolan Lauran vanha soitin)
Sonyn Microcassette-corder M-650V (sanelunauhuri uusia biisejä varten)
Muistikirjat (Teksteille ja sointumerkeille)
Sibelius-nuotinkirjoitusohjelma
Garage-Band / Logic (Demotteluun)
Esikuvia
Hector
Dave Lindholm
Carole King
Joni Mitchell
Tori Amos
Timo Kämäräinen
Tove Jansson
Edith Piaf
Dostojevski
Janis Joplin
Kate Bush
Susanna Haavisto
Nick Cave
Isabel Allende
TOP 5 albumit
Dave Lindholm – Lähes 50
Joni Mitchell – Travelogue
Janis Joplin – Pearl
Nick Cave and the Bad Seeds – No More Shall We Part
Tori Amos – Little Earth Quakes
