– Olen ollut onnekas, kun olen saanut pitää Suomalaisella Klubilla matineakonsertteja vuodesta 2016 lähtien. Ehdotin silloiselle toiminnanjohtaja Raimo Ilveskerolle iltapäivämatineoiden pitoa, kertoo jazzpianisti Veikko “Veka” Hakkarainen. – Siitä lähtien niistä on tullut klubin tapa ja yleisöä on riittänyt. Matineoita on pidetty jopa viikon välein. Niissä on soittanut monia taiteilijoita ja juontajana Aarno Cronvall.
– Olen soittanut näissä konserteissa yksin, duolla, triolla ja kvartetilla. Viimeisimmät konsertit on soitettu kvartetilla kaksi viulua, piano ja basso. Viulisteina ovat olleet minun mielestäni Suomen parhaat jazz-viulistit Lotta-Maria Heiskanen ja Silva Kallionpää.
– Basistina oli pitkään Jorma Katrama, joka menehtyi 2.1.2022. Sen jälkeen sain basistiksi huippubasisti Tuure Kosken, joka äskettäin valmistui musiikin tohtoriksi. Muina soittajina mukana ovat olleet mm. Rami Eskelinen, Tomi Parkkonen, Jorma Katrama, Thomas Rönnholm, Wade Mikkola ja Jan Vaaka. Yhdessä konsertissa 12-säveljärjestelmällä säveltämäni kappaleen soitti pianisti Risto Lauriala. Tein sävellyksen Monkin Straight No Chaserin pohjalta.
– Tämä tiistaina 14.2. pidettävä 30. konsertti on tavallaan juhlakonsertti. Nyt tulee soitetuksi 300 eri jazz-kappaletta vuosilta 1797-2003. Pääosin ne ovat vuosilta 1920-70. Konsertin nimi on ”Fokstrottia ja jatsia”. Olen laittanut siihen mm. Suomen ensimmäisen levytetyn foxtrotin nimeltään Puuseppä, joka on Jaakko Pullin sävellys. Se levytettiin Saksassa vuonna 1928. Laulajana oli Dallapén Ville Alanko.
– Ohjelmassa on myös mm. Hiski Salomaan (alk. Hiskias Möttö) Tiskarin polkka. Salomaa oli Suomessa syntynyt, mutta loi uraa Amerikassa ja teki 28 laulua, toimi myös räätälinä. Jazzin historia alkoi vuonna 1917, jolloin sana jazz mainittiin ensimmäisen kerran New Orleansilaisen orkesterin nimessä.
– Yksi konsertin kappaleista on Tapio Rautavaaran Ontuva Eriksson. Tämä oli yksi kappaleista, joita Tapsa esitti konserteissa, joissa olin mukana koulupoikana noin 1960. Säestin Punaisen Myllyn tanssiryhmää, neljä tanssijaa ja ohjaajana Anna-Liisa Hämeensalo. Mukana olivat Repe ja Eemeli eli Reino Helismaa ja Eemeli Toivonen. Itse olen äidin puolelta Erikssonin sukua, mutta en vielä onnu.
– Basisti Eerik Siikasaari löysi äskettäin varastoistaan cd:n Veikko Hakkarainen & Plonk Music Sextet, joka tehtiin Monk-konsertista Kanneltalossa vuonna 2003. Levyllä soitetaan 13 Monkin sävellystä. Eerikin lisäksi mukana ovat Esa Pethman, rumpalina Esko ”Rusina” Rosnell, saksofonisti Andrei Sinenko ja pasunisti Markku Veijonsuo. Teetin siitä 300 levyä. Konsertin taltioi Enno Mäemets, Editroom Oy. Hän myös editoi sen uudelleen. Kannessa on minun kuvani vuodelta 1956. Soitin tupakka suussa Erroll Garnerin tyyliin silloisessa töölöläisten nuorten harjoitushuoneessa Helsingin Olympiastadionilla.
– Vuonna 2017 soitimme Thelonious Monkin 100-vuotis syntymäpäivänä Monk-konsertin kahdella vastakkain asetetulla Steinway-flyygelillä Claes Anderssonin kanssa, basistina Jorma Katrama ja rumpalina Rami Eskelinen.
Veikko Hakkarainen on tutkinut Hotelli Kämpin musiikkia 1900-1940-luvuilta ja nuotintanut useita satoja kappaleita ja sovittanut niitä useita satoja eri kokoonpanoille. Hän on myös valokuvannut lähes 40 000 nuottisivua. Nuottikansista on myös tehty 40 kannen näyttely, joka on tällä hetkellä Suomalaisella klubilla, mutta siirtyy huhtikuuksi Helsingin pääkirjaston valtavaan Musiikkikirjastoon Pasilaan.
Jazzmatineatuokio ti 14.2.2023 klo 15.00-16.00 Helsingin Suomalainen Klubi
Vapaa pääsy Kansakoulukuja 3 A, 5. krs, Helsinki
Salonkiorkesteri Valentino:
Veikko Hakkarainen, piano, Tuure Koski, basso, Lotta-Maria Heiskanen ja Silva Kallionpää, viulu
Ohjelma:
Puuseppä (Jaakko Pulli 31.05.1906 Sortavala-23.12.1983 Lahti)
Puuseppä on ensimmäinen suomalainen äänilevylle tallennettu fox-trot. Se tehtiin 1928 Berliinissä Dallapén ensimmäisen laulusolistin Ville Alangon laulamana. Säveltäjä Pulli oli syystä ylpeä kappaleensa menestyksestä ja näytti usein Sibeliukselta saamaansa kirjettä, jossa mestari toteaa heidät molemmat kuolemattomiksi. Jaakko Pulli sävelsi laulelmien ohella myös mm. 22 orkesterikappaletta sekä musiikkia soolosoittimille. Sävellys on myös Toivelaulukirjassa 7.
Ontuva Eriksson (Kaj Tapio Rautavaara 08.03.1915 Pirkkala-25.09.1979 Helsinki)
Rautavaara oli laulaja, keihäänheiton olympiavoittaja Lontoossa 1948, jousiampuja ja elokuvanäyttelijä. Kirjailija Oiva Paloheimon kerjäläislegendan Tapio Rautavaara puki yksinkertaiseen ja vaikuttavaan sävelasuun ja lauloi sen myös levylle 1950-luvulla.
On kuollut ontuva Eriksson ja moni on hyvillään.
Ei enää puistojen porteille hän laahusta kerjäämään.
Monet kyllä itkulla saatetaan alas rauhaan kalmiston,
vaan sua ei itkenyt ainutkaan, vai itkikö, Eriksson?
Bei mir bist du schoen (Sholom Secunda 4.9.1894 Venäjä-13.6.1974 USA)
Laulu sävellettiin alunperin musikaaliin I Would If I Could vuonna 1932. Englanninkieliseen versioon sanat tekivät Sammy Cahn ja Saul Chaplin. Sen lauloi levylle The Andrews Sisters vuonna 1937. Suomeksi laulun ovat tehneet mm. lauluyhtye How Many Sisters? (sovitukset Markku Johansson), Georg Malmstén (1937-38 ) sekä Ritva ja Laila Kinnunen (1962). Sävellys on vuodelta 1932.
Tiskarin polkka (Hiski Salomaa 17.05.1891 Kangasniemi-07.07.1957 New York) TL 6 130
Hiski Salomaa, alunperin Hiskias Möttö, oli amerikansuomalaisten suosima kuplettilaulaja, vähän Tannerin ja Pekkarisen tyyliin. Omissa lauluissaan hän kuvaili terävästi ja hauskasti amerikansuomalaisten elämää. Tiskarin polkka koki arvaamattoman arvonnousun, kun Anita Välkki lauloi sen eräässä TV-mainoksessa.
Hän esiintyi USA:ssa 1910-luvulta 1940-luvulle asti ja levytti 18 laulua.vuosina 1927-1931. Tunnettuja ovat myös laulut Vapauden kaiho ja Lännen lokari.
Minä vuan tiskaan astijoita
ja luutalla lakaisen lattijoita,
tili tili tili tili tittaattaa
kyllä torstai meitä nyt lohduttaa.
Budapestin yössä (Puszta Fox) (Mihály Erdélyi 28.05.1895-27.01.1979 Unkari)
1920-luvulta peräisin oleva mannermainen iskelmä, tunnettu myös nimellä Puszta Fox. Arvi Tikkala lauloi sen levylle 1937. Myöhemmin myös Annikki Tähti 1958.
Erdélyi oli unkarilainen säveltäjä sanoittaja, näyttelijä ja tuottaja. Hän tuli tunnetuksi myös opereteistaan.
Jatsi-tyttö (Fred Fisher (Alfred Breitenbach) (30.09.1875-14.01.1942 Saksa)
Tämän laulun esitti suomeksi Kullervo Linnan Humppa-veikot vuonna 1958. Vuonna 1900 hän muutti USA:han. Hän muutti nimensä Fischer nimeksi Fisher, jotta se kuulostaisi vähemmän saksalaiselta.
Lili Marleen (Norbert Schultze 26.01.1911-14.10.2002 Saksa)
Tämä laulu ilmestyi 1938, mutta tuli yleiseen tietoisuuteen vasta kun se Lale Andersenin levyttämänä levisi toisen maailmansodan aikana kulovalkean tavoin Saksan armeijan ja sitten – ensin Afrikan rintamalla – vastapuolen joukkojen keskuuteen niin että sitä lopulta laulettiin eri kielillä kaikilla rintamilla. Marlene Dietrich levytti kappaleen 1944 USA:n armeijalle. Georg Malmstén levytti laulun vuonna 1942. Muita levytyksiä ovat tehneet mm. Eino Grön, Korsuorkesteri ja Solistiyhtye Suomi. Laulun tarinasta tehtiin jopa elokuva vuonna 1981.
Den gula paviljongen
John Redland (Johan Gustaf Leonard Nilsson) (19.12.1884-31.03.1958)
Den gula paviljongen on ruotsalainen revyykupletti vuodelta 1923. Kupletin lauloi Edith Wallén Tukholman Kungarevyyssä. Anita Lindblom lauloi sen elokuvassa vuonna 1974.
Second Hand Rose (Divarin helmi) (James F. Hanley (17.02.1892-08.02.1942 USA)
Laulu on julkaistu vuonna 1921 Broadway-revyyssä Ziegfeld Follies. Barbra Streisand esitti laulun Broadway-musikaalissa vuonna 1964. Suomeksi tämän lauloi Kristina Hautala vuonna 1966.
Eldankajärven jää (Alfred Markush 1883-1946 Unkari)
Tämä on Erkki Tiesmaan sanoittamaksi merkitty laulu sota-ajalta vuodelta 1941 syyskuussa Uhtualla. Sanoitukselle on myös aikaisempia muunnelmia. Sävellyksen alkuperäinen nimi on Ali Baba. Kappaleen ovat levyttäneet mm. 1942 A. Aimo ja Georg Malmstén Korsukuoron kanssa. Se on taltioitu myös Artie Musicin vuonna 2002 julkaisemalle levylle Molotohvin koktaili. Eldanka järvi on Karjalassa.
