Helsingin Kulttuuritalolla koetaan torstaina 13. marraskuutaainutlaatuinen esitys, jossa kuullaan neljää jazzkitaran taitajaa maailman huipulta. Philip Catherine, Larry Coryell, Christian Escoudé ja Mark Whitfield ovat jokainen alansa arvostettuja huippunimiä sekä monikertaisesti palkittuja muusikoita, joiden nimet ovat tuttuja maailman kuuluisimpien jazzmuusikoiden kanssa toteutetuista yhteistyöprojekteista.
Kitarapiireissä jo legendaarinen The Guitar Conference sai alkunsa vuonna 2009 ajatuksesta koota yhteen maailman eturivin jazzkitaristeja – samalle lavalle, tapaamaan toisiaan sekä vaihtamaan musiikillisia ideoita vapaassa ja rennossa ilmapiirissä.
Jazzkitaristit tunnetaan erityisen tiiviistä yhteisöllisyydestään ja veljeydestään – näitä vaalitaan yksityisissä jammailusessioissa, joissa ajatuksia ja ideoita vaihdetaan auliisti soittajien kesken. Mm. kymmenen Grammy -palkintoa urallaan vastaanottaneen kitaristi-laulaja George Bensonin kotistudiossaan järjestämät jammailusessiot ovat kitarapiireissä vähintäänkin yhtä legendaarisia kuin artisti itse.
Ainutlaatuisen The Guitar Conference -musiikkielämyksen tarkoitus on tuoda samanlainen sisäpiirin yksityisten soittosessioiden välitön tunnelma yleisölle. Tästä syystä projektilla ei ole pysyvää kokoonpanoa vaan tuottaja Jordi Suñol kasaa ryhmän kuunnellen muusikoiden omia toiveita; keiden kanssa nämä haluavat kulloinkin soittaa.
Tästä syystä The Guitar Conference luo nahkaansa säännöllisesti; eri kokoonpanojen esitykset ovat erilaisia, hetkessä eläviä, yllättäviä ja inspiroivia – niin soittajille itselleen kuin yleisöllekin.

Tähän mennessä The Guitar Conferencen riveissä lavalla on nähty lukuisia maailman eturivin jazzkitaristeja kuten Philip Catherine, Larry Coryell, Chuck Loeb, Pat Martino, Russell Malone, Ulf Wakenius, Mark Whitfield sekä Christian Escoudé.
The Guitar Conference saapuu Suomeen marraskuussa seuraavalla kokoonpanolla:
Belgialainen Philip Catherine on eurooppalaisten jazz-piirien vakionimiä jo 1960-luvulta. Hänen ainutlaatuinen soittotyylinsä on tuonut hänelle mittavan määrän maailmanluokan yhteistyökumppaneita, joihin lukeutuvat mm. Chet Baker, Larry Coryell, Tom Harrell, NHOP, Stéphane Grappelli ja Charles Mingus.
Jo 18-vuotiaana Catherine kiersi Eurooppaa urkuri Lou Bennettin kanssa ja vuonna 1971 ranskalainen jazzmuusikko ja viulisti Jean-Luc Ponty kutsui hänet kvintettiinsä.
Toistakymmentä omaa levytystä julkaissut Philip Catherine tunnetaan myös lahjakkaana säveltäjänä, jonka kynästä on syntynyt tunnettuja sävellyksiä kuten Homecomings ja Nairam. Belgialaiskitaristi on saanut osakseen lukuisia arvostettuja palkintoja, joista mainittakoon saksofonisti Stan Getzin kanssa vastaanotettu Bird Prize -palkinto (1990) sekä parhaalle eurooppalaiselle jazz-muusikolle myönnetty Django D’Or-palkinto (1998).

Amerikkalainen Larry Coryell on useille jazzin ystäville tuttu nimi lähes 200 jazz-levytyksensä myötä. 1960-luvulla Chico Hamiltonin, Gary Burtonin sekä John McLaughlinin kaltaisten nimien kanssa työskennellyt Coryell on sittemmin luonut nimeä yhtenä jazz-rockin tärkeimmistä edelläkävijöistä – ellei tärkeimpänä sellaisena. Hänen vaikutuksensa sähköisen jazzkitaran kehitykseen on ollut huomattava, ja Coryellin vivahteikas, huimalla teknisellä osaamisella ladattu soittotyyli sopii niin äänekkääseen, säröiseen sähkökitaraan kuin aistikkaaseen, monimuotoiseen ja rauhalliseen akustiseen soitantaan.
Vuonna 1973 Larry Coryell perusti The Eleventh House -yhtyeeensä yhdessä trumpetisti Randy Breckerin kanssa ja vuonna 1979 The Guitar Trio -yhtyeen yhdessä John McLaughlinin sekä Paco de Lucian kanssa. Trio kiersi Eurooppaa, josta tallenteena julkaistiin Lontoon Royal Albert Hall -konserttitalossa nauhoitettu Meeting of Spirits -video.
Monipuolinen Coryell on tehnyt yhteistyötä lukuisien nimekkäiden artistien – mm. Jack Bruce, Jimmy Webb, The 5th Dimension, Charles Mingus, Billy Cobham ja Chick Corea – kanssa.
Ranskalainen Christian Escoudé nousi tunnettuuteen 1970-luvulla soitettuaan Pariisin jazz-ympyröissä Eddy Louissin, Michel Portalin, Martial Solalin, Aldo Romanon ja Jean-Claude Fohrenbachin kanssa. Vuosi 1978 muodostui tärkeäksi Escoudén uralla; hän julkaisi Gitane-levyn yhdessä basisti Charlie Hadenin, Mirhana-levyn yhdessä pianisti John Lewisin kanssa sekä sai kutsun esiintyä Nizzan arvostetuilla jazzfestivaaleilla useiden alan huippunimien – mm. Stan Getz, Bill Evans, Philly Joe Jones, Freddie Hubbard, Lee Konitz, Shelly Manne ja Elvin Jones – kanssa. Kesällä 1980 John McLaughlin puolestaan kutsui ranskalaiskitaristin esiintymään kanssaan maailmankiertueelleen. Sittemmin hänen yhteistyökumppaneitaan ovat olleet alan arvostetut nimet kuten mm. Martial Solal, Shelly Manne, Didier Lockwood, Ron Carter, Boulou Ferré ja Babik Reinhardt.

Huippuunsa nerokkaana ja luovana kitaristina arvostettua amerikkalaista Mark Whitfieldiä pidetään yhtenä tämän päivän perinteisen jazzin johtohahmoista. New Yorkin Blue Note Club -jazzklubin house band -kiinnityksen myötä nimeä sikäläisissä musiikkipiireissä itselleen luonut Whitfield tunnetaan hyvin tunnistettavasta, persoonallisesta soittotyylistään. Hänen omintakeinen tyylinsä kehittyi pitkälti Whitfieldin työskenneltyä em. klubilla useiden kokeneiden jazzmuusikoiden kanssa, joista George Benson – Whitfieldin pitkäaikainen esikuva – piti kuulemastaan siinä määrin että otti nuoren lahjakkaan kitaristin siipiensä suojaan. Sittemmin arvostettu The New York Times -julkaisu nimesi Whitfieldin alansa parhaaksi nuoreksi kitaristiksi, jonka taidoille on ollut kysyntää myös jazz-piirien ulkopuolella. Whitfield on tehnyt yhteistyötä useiden nimekkäiden artistien – mm. D’Angelo, Mary J. Blige, Take 6, The Roots, Chaka Khan, Al Jarreau, B.B. King, Ashford and Simpson ja Quincy Jones – kanssa.
The Guitar Conference
Helsingin Kultturitalo torstaina 13. marraskuuta klo 20.00 (ovet auki klo 19.00)
Liput: 59/54eur (sis.kulut)
Philip Catherine (kitara)
Larry Coryell (kitara)
Christian Escoudé (kitara)
Mark Whitfield (kitara)
Phil Wilkinson (koskettimet)
Matt Fishwick (rummut)