Sointi Jazz Orchestran keväällä 2019 kantaesittämä Maailmanlopun-konsertti saa jatkoa helmikuussa, kun kantaaottava musiikillinen kokonaisuus kuullaan Vuotalossa, Helsingissä. Maailmanlopun konsertti kääntää nykyiset tulevaisuuden uhkakuvat musiikin ja tekstin ilmekielelle. Apokalyptisessä konsertissa kuullaan sävellyksiä Aleksis Liukolta, Panu Luukkoselta, Siiri Partaselta, Oskari Siirtolalta ja Rasmus Soinilta. Teokset ovat saaneet innoitteensa olemassaolon uhkien ennusteista sekä niiden herättämistä tunteista ja tunnelmista. Sävellysten välillä kuullaan motiiviin liittyviä tekstikatkelmia ja runoja. Saimme tilaisuuden jututtaa kapellimestari Rasmus Soinia kiireiden keskellä, seuraavassa otteita keskustelusta.
SJO on tunnettu ennakkoluulottomasta suhtautumisestaan musiikin tekemiseen ja teatteriin. Tästä yksi esimerkki oli Tiernapoikien jazzversio. Ohjelmistot edustavat uudempaa musiikkia ja teemat ovat liittyneet johonkin ajankohtaiseen tai muutoin kiinnostavaan aihepiiriin, kuten hengellisyys (Saarnaaja saksofonisti Juhani Aaltosen kanssa) tai nyt tämä ekologista ilmiökenttää lähestyvä visio.
SJO:ssa tartutaan kiinnostaviin projekteihin, joihin muut jazzbändit eivät tunne kiinnostusta. Apokalyptinen teemakokonaisuus oli Rasmus Soinin idea: ilmastonmuutos, ikiroudan ja jäätiköiden sulaminen, antibioottiresistenssi, tekoälyn hallitsemattomuus ja muut, potentiaaliset uhkatekijät voisi tuoda musiikin keinoin esiin.
– Mediassa on maalailtu paljon erilaisia skenaarioita ihmiskunnan ja jopa koko maapallon tuhosta, viimeisimpänä ilmastokriisi ja ihmisen vaikutus koko luonnon tasapainoon. Halusin päästä jotenkin käsittelemään näiden ennusteiden tuomaa epävarmuutta ja syksyllä 2018 kiteytyi ajatus ”maailmanlopun konsertista”, jossa lähtökohta olisikin musiikillinen, Rasmus selvittää.
Lopullinen soiva kokonaisuus muotoutui useiden säveltäjien yhteisenä tuotoksena.
– Kaikki kokonaisuuteen säveltäneet ovat soittaneet SJO:ssa. He tuntevat hyvin bändin linjan ja tähänastiset produktiot. Ja tietysti myös bändisoundin ja soittajiston, Rasmus tiivistää.
– Elektronisen musiikin efektejä tai muita laitteita ei ole käytetty vaan lähtökohta on akustinen musiikki. Musiikki ei myöskään vello lopunaikojen kauheuden partaalla koko ajan. SJO ei halua ryhtyä tuomiopäivän apostoleiksi.
– Ei tässä olla vain “tuomiopäivän ytimessä “: konsertti ei ole pelkkää myrskyä ja tulikiveä, vaan sävellyksistä löytyy hyvin kauniitakin jaksoja, Rasmus linjaa.
Mayojen jäljillä
Konsertissa kuullaan Rasmus Soinin sävellykset Mayat (mayojen maailmanlopun ennustus ja klassisen mayakulttuurin romahdus) ja Candida auris (takavuosien hoitoresistentti hiivasieni). Konserttia työstäessä hän on pohtinut myös menneiden sivilisaatioiden tuhoa ja kadotettua kulttuuria.
– Mahdollisista tuhoista on monia tulkintoja, jotka aiheuttavat pelkoa ja hämmennystä. Samalla pitää myös pohtia valtioiden ja omien ratkaisujen vaikutusta ja tekemisen mahdollisuuksia, Rasmus huomauttaa.
Maailmanlopusta on puhuttu ja sitä on pelätty niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. SJO ei kuitenkaan ole tietoisesti hakenut paatoksellista efektiä, sen paremmin kuin ”kathartista” elämänhalun uudistustakaan.
Halutaanko muutoksia? Ja pystytäänkö aivan kaikkeen, mitä nyt vaaditaan? Toivon ja epäluulon välissä liikkuu sävelkielikin; yhteisen huolen äärellä on tärkeää tunnistaa realiteetit, ja pysyä samalla avoimena uusille mahdollisuuksille.
Kaaos voi johtaa uuteen kaaokseen, kuten 30-luvun Saksassa talouskriisi johti osaltaan fasismin nousuun ja maailmanlaajuiseen sekasortoon.
– Sydämeltäni olen optimisti. Anarkia tai epäjärjestyksen lietsonta ei ole itseisarvo, mutta herättelyä ja muistuttelua tarvitaan. Ennusmerkit ovat olleet kuitenkin kauan nähtävillä sille, joka haluaa ne nähdä, Rasmus Soini toteaa.
Johtamisen haasteita
Kapellimestarin yksi tehtävä on saada muusikot sitoutumaan yhteiseen visioon. 2013 perustetun SJO:n ydinporukka on pysynyt melko samana, vaikka kokoonpano perustui aikoinaan pääosin opiskelijaporukalle.
– Tunnelma on edelleen kaverillinen ja harjoituksissa on paljon vuorovaikutusta ja keskustelua yhden autoritäärisen johtajan sijaan. Teemme säännöllisesti kantaesityksiä ja yllättäviäkin uusia produktioita. Muusikot tietävät harjoituksiin tullessaan, ettei luvassa ole swing-aikakauden big band -klassikoita. Hienoa musiikkia sekin, muttei tämän yhtyeen linjassa, Rasmus pohdiskelee.
Toisaalta big band -perinteestäkin löytyy tyylin ja soundin uudistajia. Esimerkiksi Duke Ellington oli jo omana aikanaan säveltäjänä hyvinkin persoonallinen ja aikaansa edellä. Myös hänellä oli haasteena löytää samantyylinen soittaja pois lähteneen tilalle.
– Ellington sävelsi omalle bändilleen ja kirjoitti stemmoja usein tietyn soittajan tyyli huomioiden, Rasmus huomauttaa.
Sointi Jazz Orchestran taustalla toimii yhdistys ja toimintalinjauksista käydään keskustelua porukalla ennen projekteihin ryhtymistä. Tämä on tärkeää sekä toiminnan että yksilöllisen motivaation kannalta.
Orkesterin kokoonpanossa jo pienilläkin soitinmuutoksilla saadaan vaikutuksia aikaan. Esimerkiksi SJO:ssa käyrätorvi ja tuuba edustavat hyppyä perinteisen big band -kokoonpanon ulkopuolelle.
– Instrumentaaliset ratkaisut ovat jänteviä; koko puhaltimistoa pyritään käyttämään rikkaasti ja monipuolisesti. Musiikki itsessään sisältää paljon vahvoja tunnelmia, klassisia elementtejä ja toisaalta jopa free-elementtejä, Rasmus sanoo.
Yksiosainen konsertti on runsaan tunnin mittainen. Konserttiin kannattaa lähteä vastaanottavaisena ja ilman ennakkoluuloja.
***
Taide ei pysty pelastamaan maailmaa, mutta se on resurssi ihmisten herättelyyn ja keino käsitellä osin abstrakteja aiheita, joita aaltoilee ilmassa ja joiden ilmaisu on jossain puheiden ja tekojen välimaastossa. Mitä tunteita ja ajatuksia herää, kun pelot, toiveet ja ristiriidat on sanojen sijaan puettu säveliksi?
Sointi Jazz Orchestran Maailmanlopun konsertti vie yleisön modernin maailman uhkien äärelle. Nuorten säveltäjien teokset muuntavat erilaisten uhkakuvien aiheuttamat pelot ja epävarmuudet musiikiksi, joka koskettaa ja haastaa ajattelemaan.
Maailmanlopun konsertin lisäksi Sointi Jazz Orchestra järjestää keväällä Musiikkiteatteri Kapsäkissä kaksi Sointi-klubia: Kahden konserton illassa (4.3.) esitetään Esa Onttosen Noin viisi kappaletta saksofonille ja big bändille, solistina Mikko Innanen sekä Henri Lyysaaren Luotain, solistinarMax Zenger. 3.4. on teemallinen sävellyskonsertti Kapina, jonka kantaesityksistä vastaa 11-henkinen säveltäjätyöryhmä. Paljon siis tapahtuu vireän ja nuorekkaan big bändin ohjelmassa.
Sointi Jazz Orchestra
Musiikinjohto: Rasmus Soini
Saksofonit: Petteri Hietamäki, Mikko Mäkinen, Sampo Kasurinen, Janne Saarinen, Pekka Seppänen
Trumpetit: Joonas Silinskas, Tomi Nikku, Joona Kilponen, Jasmin Afaneh
Käyrätorvi: Hannes Kaukoranta
Pasuunat: Mikko Haanpää, Panu Luukkonen, Aarni Häkkinen
Tuuba: Kenneth Ojutkangas
Piano: Aleksis Liukko
,Kontrabasso: Oskari Siirtola
,Rummut: Joona Räsänen
Sointi Jazz Orchestra: Maailmanlopun konsertti, Vuotalo
Helsinki, lauantaina 8.2.2020
