Vuonna 1996 perustettu Ebeli tunnetaan tasokkaana kevyen musiikin opetuksen linjana, jossa ovat varttuneet muiden muassa huippumuusikot Marzi Nyman, Lenni-Kalle Taipale ja Verneri Pohjola. Nyt Ebeli juhlistaa 20-vuotista taivaltaan havisuttamalla aikuisikään ehtineitä historiansa siipiä ja toteuttamalla ainutlaatuisen juhlakonsertin Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa. Suuvuorossa Ebelin opettajia ja muita avainhenkilöitä vuosien varrelta.
Ajatuksesta ideologiaksi
Espoo Big Bandin ja April Jazz -festivaalin perustaja Martti “Mape” Lappalainen (1941–2011) ehti haaveilla pitkään pop- ja jazzmusiikkiin keskittyvän musiikkioppilaitoksen perustamisesta Espooseen. Mape toimi 80-luvulla musiikinopettajana Tapiolan yhteiskoulussa ja hänen tiedetään usein harmitelleen, kuinka oppilaat joutuivat raahautumaan silloiseen Oulunkylän pop/jazz konservatorio “Ogeliin” asti saadakseen haluamaansa opetusta. Espoo ansaitsisi oman, vastaavanlaisen oppilaitoksen ja olisihan se myös luontainen jatkumo jo olemassa oleville puitteille Tapiolassa: Tapiolan yhteiskoulun musiikkilinja, kansainvälinen jazzfestivaali April Jazz sekä Espoo Big Bandin harjoitus- ja toimistotilat. Näistä ajatuksista kumpusi Mapen polttava halu perustaa Ebeli.
– Ebeli-nimen oli tarkoitus olla pieni näpäytys Ogelille – eräänlainen viesti Mapelta siitä, että kyllä me täällä Espoossakin osataan! – Rami Eskelinen
Varhaisessa suunnitteluvaiheessa Mape halusi kuulla tiettyjen luottohenkilöiden näkemyksiä siitä, millainen ihanteellinen musiikkiopisto olisi. Trio Töykeät -yhtyeen basisti Eerik Siikasaari ja rumpali Rami Eskelinen halusivat riisua pois sen, mikä omassa opiskelussa oli ärsyttänyt: liika tutkintokeskeisyys ja se ettei itse soittamiseen keskitytty tarpeeksi paljon. Ebelin ideologiaksi muodostuikin mestari-kisälli-malli, jossa opettajiksi valikoitui ainoastaan säännöllisesti keikkailevia ammattimuusikoita, ja jossa soittamaan opitaan soittamalla.
Niin ikään Trio Töykeissä vaikuttanut pianisti Iiro Rantala, Espoo Big Band ry:n puheenjohtaja Markku Varhela ja Oulunkylän pop/jazz konservatorion tuolloinen opettaja Juha Sippu laittoivat viisaat päänsä yhteen Ebelin suunnitteluvaiheen pohdinnoissa. Sipun mukanaoloon oli kenties vaikuttanut se, että Siikasaari ja Eskelinen olivat aikoinaan nuorina oppilaina pitäneet Sipun opetustavasta todella paljon. Sippu osasi kohdata nuoret juuri oikealla tavalla ja hän sai oppilaat innostumaan ja kehittymään – ja juuri tätä haluttiin myös uuteen oppilaitokseen. Näistä lähtökohdista vuonna 1996 perustettiin Ebeli, jonka ylpeänä rehtorina toimi Mape Lappalainen ja opettajina joukko rautaisia ammattimuusikoita.
– Perustamiskokouksesta muistan sen verran, että tarkoituksena oli luoda opisto, jossa oppilaat ovat mahdollisimman tiiviisti kiinni muusikon käytännön työssä. Kurssitutkinnot sun muut paperilla hyvältä näyttävät saavutukset eivät olleet lähtökohta. – Iiro Rantala
– Ajatuksena oli alusta lähtien, että mennään vapaamuotoisella konseptilla, mutta niin että kaikki on täysin ammattimaista. Tämä on näkynyt etenkin Ebelin opettajakunnassa, johon on aina kuulunut eturivin muusikoita. Toimintaan on myös alusta asti liittynyt hyvin läheinen yhteistyö ja yhteiselo Espoo Big Band ry:n ja April Jazzin kanssa. Siitä on saatu hyötyä puolin ja toisin kaikki nämä vuodet. – Markku Varhela
Muistoja ja muutoksen tuulia
Hauskoilta tapahtumilta ei voine välttyä silloin kun ollaan tekemisissä musiikin parissa. Oman mausteensa mukaan toi tietenkin Mape Lappalainen – persoonallisena ja joskus jääräpäisenä hahmona tunnettu visionääri.
Yhteen aikaan Ebelissä sattui olemaan kova pula opetustiloista. Opetustarjonta oli laajentunut eikä alkuperäiset tilat meinanneet pysyä kehityksessä mukana. Rami Eskelinen oli aloittamassa yhtyesoiton oppituntia bändin kanssa, mutta vapaata luokkaa ei ollut. Kaiken kukkuraksi tällä kertaa oli tulossa vierailevaksi opettajaksi kitaristi Raoul Björkenheim. No, tilanpuute ei tietenkään voinut olla este opetukselle – tarvittiin vain sitä, missä taiteilijat ovat parhaimmillaan: luovuutta. Pienen pohdinnan jälkeen Eskelinen siirsi oppilaidensa kanssa kaikki soittimet rumpuja myöten WC-tiloihin ja musisointi voitiin aloittaa. Björkenheimin ihmetystä voi vain arvailla, kun hän saapui paikalle. Eskelisen mukaan huippukitaristi oli kuitenkin täysin sujut tilanteen kanssa ja “diggaili” meininkiä asiaan kuuluvalla huumorilla.
Kun Ebeli oli ehtinyt toimia noin kymmenen vuotta, Mape halusi vähentää oppilaitoksen pyörittämiseen häneltä kuluvaa aikaa ja löytää sopivan jatkajan rehtorin virkaan. Laulunopettaja Mirja Mäkelä oli tehnyt omistautumisellaan ja organisointikyvyillään Mapeen vaikutuksen jo aikoja sitten, ja oli oikeastaan päivänselvää että juuri Mäkelä jatkaisi Mapen työtä. Virallisesti Mäkelä oli aluksi vuoden apulaisrehtorina, jonka jälkeen vuonna 2007 osat Mapen kanssa vaihtuivat. Mape jatkoi kuitenkin apulaisrehtorin virkaa ja auttoi asioissa aina tarpeen tullen – tästäkin huolimatta uuden rehtorin alkutaival vaati melkoista oma-aloitteisuutta.
– Olin ensimmäistä päivää rehtorin virassa enkä oikein tiennyt, mistä aloittaa työt. Mape ei ollut paikalla eikä tulossakaan. Päätin siis soittaa Mapelle ja kysellä hieman, että mitähän minun kannattaisi tehdä. Vastaus oli lyhyt ja erittäin mapemainen: ”No sä voit ite kattoa, mitä siellä on… Äläkä nyt koko ajan pommita!”. Puhelu päättyi ja siitä ryhdyin sitten tutkimaan kansioita. – Mirja Mäkelä
Vain muutama vuosi rehtorin vaihdoksen jälkeen Ebelille tarjoutui mahdollisuus kehittää toimintaansa isolla harppauksella eteenpäin. Vuonna 2009 Espoon musiikkiopisto EMO:n rehtori Paula Jordan otti Mäkelään yhteyttä ja kertoi Opetusministeriön lisäävän valtionosuuden määrää taiteen perusopetukseen. Tämä tarkoitti sitä, että myös uudet laitokset voisivat hakeutua valtionavun piiriin. EMO kuului jo systeemiin, mutta oppilaitoksella ei ollut lainkaan rytmimusiikin opetusta – siksi Jordan ehdottikin voimien yhdistämistä yhteisen edun hyväksi.
– Yhdistymisprosessi piti toteuttaa parissa kuukaudessa, joten kyllä siinä töitä sai paiskia, mutta uskoimme vahvasti asian kannattavuuteen. Kokouksia oli ja pilkkua viilattiin, mutta kaikki tuo työ kannatti, sillä pääsimme toivomaamme lopputulokseen kaikin puolin! – Mirja Mäkelä
Yhdistymisen myötä oppilasmäärää ja opetustarjontaa on voitu kasvattaa, ja uusia opetustiloja hankkia lisää. Nykyisin oppilaiden on muun muassa mahdollista tutustua studiotyöskentelyn saloihin omien kappaleiden äänittämisen myötä ja opiskella big band -soiton taitoja Ebeli Big Bandin riveissä. Sekä oppilaiden että opettajien asema on siis parantunut ja yleinen ”pöhinä” oppilaitoksessa on erittäin positiivinen.
Ebelin 20-v. juhlakonsertti
Ebelin historiaan mahtuu melkoisesti mieleenpainuvia produktioita. Ensimmäinen suurempi tuotanto oli Peter Pan -musikaalin tekeminen yhdesssä Tapiolan lukion musiikkilinjan kanssa. Musikaalin sävellyksistä vastasi Jukka Linkola, ohjauksesta Eija Ahvo ja nuori Marzi Nyman loisti Kapteeni Koukkuna: lopputuloksena nähtiin ratkiriemukas musiikkillinen ilotulitus, joka tullaan muistamaan vielä pitkään. Ebelin 10- ja 15-vuotisjuhlien yhteydessä on myös tuotettu suurempia konsertteja ja aivan alusta asti “Ebeli Show” on järjestetty osana huhtikuista April Jazz -festivaalia.
Nyt Ebeli juhlistaa pyöreitä vuosiaan ainutlaatuisen “Mä lehden luin” -konserttisarjan merkeissä Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Esityksen sävellykset ja sanoitukset ovat Ebelin oppilaiden käsialaa ja produktiota on ollut tekemässä joukko maamme huippumuusikoita Ebelin historian varrelta. Marzi Nyman ja Tuija Rantalainen ovat vetäneet biisintekotyöpajoja, juhlayhtyettä ovat ohjanneet Ebelin lukuisat opettajat ja esityksen ohjaajina toimivat musiikin ja teatterin konkarit Eija Ahvo ja Susanna Haavisto. Niin ikään opiston riveissä kasvanut saksofonisti Sampo Kasurinen pääsee esiintymään solistina. Esityksen nimi “Mä lehden luin” viittaa sanoituksiin, jotka ovat saaneet innoituksensa sanomalehtien sivuilta. Esityksen punaisena lankana onkin nuorten näkökulma ajankohtaisiin ilmiöihin. Espoon kuvataidekoulun oppilaat ovat puolestaan luoneet esityksen visuaalisen maiseman.
Näytökset Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa:
Perjantai 27.1. klo 18.00
Lauantai 28.1. klo 15.00 ja 18.00
Sunnuntai 29.1. klo 13.00 ja 16.00
Näytöksen kesto: 60 min.
Liput 10/5 € ovelta.
Alennusryhmät: alle 12-vuotiaat lapset,
työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat.
Ennakkovaraukset: info@ebeli.info
