Veikko Hakkaraisen suositut jazzpianomatineat Helsingin Suomalaisella klubilla jatkuvat. Ti 27.2 klo 15.00-16.00 teemana on ”Fitzgeraldista Rautavaaraan”. Ohjelmassa on muun muassa Tapio Rautavaaran hieno sävellys Ontuva Eriksson Oiva Paloheimon legendaariseen runoon. Kompissa soittavat Jorma Katrama, basso ja Rami Eskelinen, rummut.
Ohjelma:
Lullaby of the Leaves (Bernice Petkere) Bernice Petkere (11.8.1901-7.1.2001) oli amerikkalainen säveltäjä ja vaudeville-esiintyjä. Tämä kappale on vuodelta 1932. Toinen hänen säveltämänsä jazzstandardi on Close Your Eyes vuodelta 1933. Bernice Petkere sai myös arvonimen Queen of Tin Pan Alley samaan aikaan Irving Berlinin kanssa. Petkeren lauluja ovat levyttäneet mm. Bing Crosby, Tony Bennett, Doris Day, Peggy Lee, Ella Fitzgerald ja Harry Belafonte.
Miss Otis Regrets (Cole Porter) Ella Jane Fitzgerald (25.4.1917-15.6.1996) levytti tämän pienen rakkaustarinan vuonna 1956. Ella on ehkä kaikkein tunnetuin jazzlaulaja ja hän oli myös taitava improvisoija. Tämä laulu on vuodelta 1934 ja ensimmäisenä sen levytti Ethel Waters samana vuonna. Sen jälkeen tämän erikoisen rakkaustarinan ovat levyttäneet kymmenet laulajat. Suomalaisista sen on levyttänyt Brita Koivunen 1985.
Some of These Days (Shelton Brooks) Tämä kappale on Shelton Brooksin (4.5.1886-6.9.1975) säveltämä ja sanoittama musiikkikappale vuodelta 1910. Shelton Brooks oli kanadalainen pianisti, säveltäjä ja vaudevilleesiintyjä. Kappaleen synnystä kerrotaan, että Brooksilla oli pitkään mielessä tarttuva melodianpätkä, jolle hän ei pystynyt keksimään sanoja.
Eräänä päivänä hän istui ravintolassa ja kuuli ohimennen mustan naisasiakkaan toteavan miespuoliselle seuralaiselleen: ”some of these days, you’re gonna miss me, honey” (jonakin päivänä tulet vielä kaipaamaan minua, kulta). Sanat sopivat Brooksin melodiaan täydellisesti, ja loput laulusta syntyi kuin itsestään.
Laulusta on tullut jazzstandardi, jonka ovat kymmenet artistit levyttäneet. Suomalaisista laulun ovat levyttäneet Helena Siltala v. 1955, Veikko Lavi, Eugen Malmsten, Brita Koivunen, Antti Sarpila, M.A.Numminen ja Nastolan Harmonikkayhtye. Muita tunnettuja ovat mm. Alice Babs, Billie Holiday ja Ella Fitzgerald.
Brasiliana (Veikko Hakkarainen) Heitor Villa-Lobos sävelsi 9-osaisen Bachianas Brasileiras-teoksen vuosina 1930-45. Teos esitettiin ensimmäistä kertaa kokonaisena 1947. Ladies & Gents-yhtye levytti Bachianas Brasileiras nro 5:n.
Tämä bossa nova-teema on siinä levytyksessä soitetusta pianosoolosta, jonka sointurakenne perustuu alkuperäiseen lauluun. Teeman pohjalle olen säveltänyt pianolle ja sinfoniettaorkesterille pianokonserton. Se julkaistaan levyllä helmikuussa.
Pannonica (Thelonious Monk) Thelonious Sphere Monk (10.10.1917-17.2.1982). Monkin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi ohjelmassa on myös tämä ballaadi, joka on yksi Monkin tunnetuimpia sävellyksiä. Paronitar Kathleen Annie Pannonica de Koenigswarter (o.s. Rothschild) oli jazzmesenaatti, joka New Yorkissa tuki varsinkin bebop-muusikoita.
Monk sävelsi hänelle tämän kauniin ballaadin. Kun Monk 1970-luvun puolivälissä lopetti esiintymisensä, hän vetäytyi Pannonican taloon New Jerseyssä ja kuoli siellä 1982. Monk on haudattu New Yorkin Harlemissa sijaitsevaan Saint John the Divine-katedraaliin.
I Love Paris (Cole Porter) Cole Porter sävelsi tämän laulun vuonna 1953 musikaaliin Can-Can. Samoihin aikoihin hän vuokrasi Venetsiasta palatsin, jonka kuukausivuokra oli nykyrahassa yli 50 000 euroa. Monet tunnetut laulajat ovat tämän levyttäneet, mm. Frank Sinatra, Doris Day, Bing Crosby, Catarina Valente, Ella Fitzgerald ja Helen Merrill. Myös Charlie Parker teki siitä hyvän jazzversion Charlie Parker with Strings-levyllä.
Con Alma (Dizzy Gillespie) John Birks ”Dizzy” Gillespie (21.10.1917-6.1.1993) oli amerikkalainen trumpetisti ja säveltäjä. Dizzy on yksi bebopin kolmesta suuresta Monkin ja Parkerin kanssa. Dizzy toi jazzmusiikkiin myös latinorytmejä.
Tärkeänä osana niissä mukana oli kuubalainen lyömäsoitintaituri Chano Pozo. Dizzy johti uransa varrella monia big bandeja ja vieraili myös Suomessa. Dizzy levytti tämän kappaleen vuonna 1954.
Ontuva Eriksson (Tapio Rautavaara, Oiva Paloheimo) Kaj Tapio Rautavaara (8.3.1915-25.9.1979) oli laulaja, keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan maailmanmestari. Hän esiintyi myös 22 elokuvassa.
Tämän laulun Rautavaara sävelsi Oiva Paloheimon Kerjäläislegendaan. Rautavaaran ääniala oli bassobaritoni. Hän lauloi vuosien varrella monia Suomen kansan muistiin jääneitä lauluja, mm. Reppu ja Reissumies, Päivänsäde ja menninkäinen ja Sininen uni.
Daahoud (Clifford Brown) Clifford Brown (30.10.1930-26.6.1956) oli amerikkalainen trumpetisti ja säveltäjä. Hänen levytyksiään rumpali Max Roachin kanssa kuunneltiin Suomessakin paljon 1950-luvun puolivälin jälkeen. Clifford Brown kuoli auto-onnettomuudessa 1956. Down Beat-lehden Jazz Hall of Fameen hänet valittiin 1972.
Brownin sävellyksistä ja levytyksistä monet kappaleet ovat jääneet elämään mainstreamjazzin jazzstandardeina, mm. tämä Daahoud, Tiny Capers, George´s Dilemma, Joy Spring, Sandu, The Blues Walk, Delilah ja Land´s End. Daahoudin levytyksistä mainittakoon Oscar Petersonin, Dizzy Gillespien ja basisti Ray Brownin versiot.
Jazzpianotuokio Veikko Hakkarainen, piano, Jorma Katrama, basso, Rami Eskelinen, rummut
Suomalainen klubi Kansakoulukuja 3 A, 5. krs.
Ti 27.2.2018 klo 15-16 Vapaa pääsy, pikkutakki. Avec ja ystävät.
