Tavastialla kuultiin tiistaina 29.11. tuhti kattaus fuusiojazzia, kun ulkomaisena vieraana kuultiin kitaristi Wayne Krantzin 2X Salvation trioa ja sen päälle Espoo Big Bandin ja Husband -bändin yhteisprojektia Lauma.
Tänä vuonna 67 vuotta täyttävä Krantz soitti aikoinaan 90-luvulla Steely Danissa ja Michal Breckerin kanssa, joten odotukset olivat sliipatun fuusion puolella, mutta voimatrio yllätti väkevällä rock-otteella. Krantzin soitossa yhdistyivät erilaiset elementit Jimi Hendrixin sulavasta ja melodisesta blues-pohjaisesta soitosta 70-luvun funkkiin ja yllättävissä määrin myös tämän vuosituhannen vaihtoehto- ja jopa noise rockiin asti. Särmää löytyi yllätäviä määriä. Trion rumpali Zach Danziger teki vahvaa työtä rock- ja funkrytmien takojana.
Paljon materiaalista oli pop- ja rock-hittejä – etukäteen lupailtiin mm. Talking Headsin, Bob Dylanin, Princen ja Sonic Youthin musiikkia, mutta sen verran samankaltaiseksi riffitykittely pitkähkön setin mittaan kävi, että Talking Headsin Once In a Lifetime, jonka Krantz esitteli ”pakollisena hittibiisinä” oli ainoa biisi jonka tunnistin.
Setti jäi kuitenkin kokonaisuutena positiivisen puolelle, Krantz ei ollut jäänyt vanhoihin fuusiotyyleihin kiinni vaan ajan kuluessa löytänyt uusia elementtejä soitoonsa.
Wayne Krantz, kitara. Nate Wood, basso, Zach Danziger, rummut
Espoo Big Bandin ja fuusio-bändi Husbandin yhteisprojekti Lauma on herättänyt kansainvälistä huomiota Saksassa eikä suotta – livenä nimittäin 21 henkinen porukka potki vielä reilusti keväällä ilmestynyttä levyä kovempaa.
Big Bandin ja fuusiobändin yhdistymä, jossa kuullaan peräti kolmea kitaristia – EBB:n kapellimestari Marzi Nymania, Jarmo Saarta ja Varre Vartiaista , joka vastaa myös lähes kaikista sävellyksistä, kahta basistia – pystybassossa Eerik Siikasaari ja sähköbassossa Harri Rantanen ja kahta rumpalia toimi yllättävän hyvin yhtenä yksikkönä. Soitto pauhasi Tavastialle sopivalla massiivisuudella, mutta dynamiikkaakin löytyi kun välillä vaihdettiin akustisemman big band soundin puolelle.
Jos illan avannut Krantz oli vaihtanut ajan myötä tyyliään niin Laumassa kuuluivat ylpeänä 80- ja 90-lukulaisen fuusion kaiut – välillä vähän allekirjoittaneen makuun liiankin vahvasti, mutta useimmiten onnistuneesti – mainiona esimerkkinä vaikkapa Lenni-Kalle Taipaleen riehakas soolo kitaran tavoin kannettavalla keytar-syntetisaattorilla.
Sähkösoittimet eivät vieneet kaikkea kunniaa vaan onnistumisia kuultiin sooloissa myös puhallinsektiosta – erityisesti Mikko Innanen niin baritoni- kuin sopraano-saksofonilla ja Kalevi Louhivuori ottivat homman vahvasti haltuun.
Lauma toi lavalle roppakaupalla Espoolaista jazz-kulttuuria parhaimmillaan. Erittäin onnistunut projekti joka onnistuu konseptissaan – livenä vielä levyä paremmin.
Marzi Nyman, kapellimestari
Husband
Varre Vartiainen, kitara, Harri Rantanen, basso, Anssi Nykänen, rummut
Saksofonit
Ari Jokelainen, Petri ”Pope” Puolitaival, Manuel Dunkel, Jussi Kannaste, Mikko Innanen
Pasuunat
Pekka Laukkanen, Kasperi Sarikoski, Valtteri Malmivirta, Juho Viljanen
Trumpetit
Tero Lindberg, Kalevi Louhivuori, Sami Pöyhönen, Pemo Ojala
Rytmisektio
Lenni-Kalle Taipale, piano, Jarmo Saari, kitara, Eerik Siikasaari, basso, Rami Eskelinen, rummut
