Kun kahden tunnin konsertti päättyy lähes tunnin teokseen, jossa viimeisen viiden minuutin ajan toistetaan sanaa rakkaus, voisi lopputulos olla tylsä. Nyt se oli kaikkea muuta. Kun sisällöltään maailman kaunein sana esitetään binäärimuodossa ja toistettuna, voi sen ympärille rakentaa huikean rytmisen ja harmonisen kasvun. Finaalissa yhdistyi alkukantainen mantran toisto sinfoniaorkesterin soitinväreihin, soololaulajan ja kuoron laulamaan nolla-ykkösjonoon ja ääni- ja valoefektien maailmaan.
Ennen kuin Aineen ja ajan messu-nimisen teoksen viimeinen osa Tulevaisuus käynnistyi, oli kuultu teos, jossa käytiin läpi maailmankaikkeuden synty ja miljoonien miljardien vuosien päässä odottava kosmoksemme vääjäämätön kuolema.
Tähtitieteilijä Esko Valtaojan valitsemat ja lukemat tekstit soljuivat Paula Vesalan kirjoittamiin lauluteksteihin Ringa Mannerin tulkitsemina. Loistavalla esitystekniikalla vahvistettu sinfoniaorkesteri saattoi matkaa läpi maailmankaikkeuden.
Kaikesta tästä muodostui henkinen kokemus Finlandia-talon salin täyttäneelle yleisölle, joka purkautui kappaleen loputtua vaikuttavaan hiljaiseen hetkeen ja sen jälkeen riemunkiljahduksiin, bravo-huutoihin ja pitkiin aplodeihin.
Suuri teos orkesterille ja mieltymys messuihin ja oratorioihin oli mahdollista yhdistää sillä hetkellä kun Lauri Porraa pyydettiin Vantaan Viihdeorkesterin yhteistyökumppaniksi. Uskonnollisten tekstien sijasta messun sisältö valikoitui niin maailman kun ihmisen synnystä ja lopusta kertovista ajatuksista. Esko Valtaoja on aina valmis ottamaan haasteen kun kyse on tieteen kansantajuistamisesta. – On helppo mennä yleisön eteen puhumaan itselleen tutuista asioista. Nyt edessä on jännittävä tilanne, kertoi Esko väliajalla juuri ennen teoksen esittämistä.
Lauri Porra oli luonut teoksen, joka odottaa uusintaesitystä sillä se sisälsi paljon elementtejä, jotka odottavat aukeamistaan seuraavilla kuuntelukerroilla. Maailmassa on muutakin kuin ainetta oli kaunis koraalimainen jakso jonka pohjalla oli sydämen lyöntiä muistuttava perusbeat. Kiihtyvän pulssin päällä leijaili vapaapudotuksessa jousien soittama teema, josta tuli etiäisenä mieleen Jean Sibeliuksen Andante Festivo.
Kapellimestari Nick Davies piti suuren koneiston täydellisesti otteessaan siten että pulssi sävellinjojen alla eli omaa elämäänsä. Teeman kasvaessa mukaan liittyi vahva brass-osasto. Kolme trumpettia ja pasuunaa neljä käyrätorvea ja tuuba veivät tunnelman paksuun fermaattiin.
– Olen kosmoksen lapsi, kosmoksen keskipiste, kenties kosmoksen olemassaolon syy; en tiedä, mutta kuulen korvissani keskiaikaisen runoilijan sanat: En tiedä mistä tulen, en tiedä minne menen; minua ihmetyttää, että olen niin iloinen.
Konsertin alkupuolella elettiin uudestaan 70-vuotiaan orkesterin huippuhetkiä. Markku Johansson johdatti Vantaan Orkesterin uuteen nousuun 80-luvun lopussa ja toimi kapellimestarina yli 20 vuotta. Markku osaa sovittaa ja säveltää suurelle orkesterille. Paula Koivuniemelle valitut kappaleet toivat esiin chansonmaisen laulutavan ja hienosti toimi yhteistyö ja silmäpeli kapellimestarin ja solistin välillä.
Johanna Försti on tehnyt yhteistyötä myös Vantaan Viihdeorkesterin kanssa mm. ottamalla Bond-teema Skyfallin haltuun samalla viikolla, kun leffa tuli ohjelmistoon. Kultaisen trumpetin omistava Tero Lindberg oli laatinut sovituksen, jossa riitti soitettavaa.
Erityisnoston ansaitsee Sampo Kasurisen pari kuukautta kypsynyt sävellys Tango Sinfónico, joka voitti Markku Johansson sävellyskilpailun. Kappale todellakin ansaitsi voittonsa.
Tulevaisuus 01110010 01100001 01101011 01101011 01100001 01110101 0111011
Vantaan Viihdeorkesteri 70-vuotisjuhlakonsertti Finlandia-talossa 19.11.2018
Kapellimestarit Markku Johansson Nick Davies
Solisteina Paula Koivuniemi ja Johanna Försti.
Esko Valtaoja, Ringa Manner, äänitaiteilija Tuomas Norvio, dramaturgi ja libretisti Paula Vesala.
