Hiljaisen viikon konsertit ovat olleet UMO Helsinki Jazz Orchestralla pitkään jo perinteenä. Vuosien varrella näissä konserteissa on kuultu hyvinkin erilaisia, mutta useimmiten tasokkaita ohjelmistoja. Tähän laatusarjaan liittyi myös tanskalaisen Kathrine Windfeldin johtama konsertti pitkäperjantaina hyvin kansoitetussa Agricolan kirkosssa.
Suhteellisen nuoresta iästään (38) huolimatta Windfeld on big band-musiikin todellinen kokemusasiantuntija, sillä hänellä on ollut jo vuosikausia oma iso orkesteri, joka on konserteissa ja levyillään esittänyt hänen sävellyksiään. Niitä on myös kuultu hänen vierailuillaan eri puolella maailmaa.
Oma big band onkin oivallinen työkalu säveltäjälle ja sovittajalle. koska hän pystyy sen avulla testaamaan ja hiomaan musiikilliset ideansa. Siksipä ei ollut ihme, että konsertin ohjemistona olleet Windfeldin sävellykset soivatkin erinomaisesti ja tarjosivat myös hyvän alustan solisteille.
Konsertissa kuullut kappaleet olivat valtaosin hänen levyiltään, joista yhden hän teki muutama vuosi sitten eteläruotsalaisen Bohuslän Big Bandin kanssa. Uusimmat teokset olivat hänen Ukrainalle omistamansa herkkämelodinen Letter To Lviv sekä UMO:lle kirjoitettu tilausteos Pollux.
Sävyiltään tämä tilausteos oli poikkesi täysin muuta ohjelmistosta. Kun Windfeldin muut kuullut teokset olivat hitaahkoja ja kaunissävyisiä, Pollux oli täysin toista maata. Siinä raskas marssimainen tum-tum-rytmi toi mieleen venäläisen 1920-luvun avantgarde-säveltäjän Alexander Mosolovin kuuluisimman teoksen Sulatto, jossa raskas poljento kuvaa terästehtaan koneiden ääntä. Polluxin raskas syke tarjosi myös hyvän pohjan tenoristi Manuel Dunkelille revitellä rankasti pitkässä soolossaan.
Muutenkin orkesterin solistit olivat hyvässä iskussa. Kiitos siis Dunkelin lisäksi myös trumpettisektion Tero Saaartille ja Mikko Pettiselle sekä baritonisaksofonia vaihteeksi soittaneelle Max Zengerille ja altisti Ilmari Röngälle. Myös Windfeld itsekin osoittautui kelpo pianistiksi, joka soitti moniin kappaleisiin introja ja myös joskus myös solistillisesti orkesterin taustalla.
Mukavaa oli myös, että konsertin päättyessä Kathrine kiitti soittajia hyvästä työstä mainiten myös kaikki nimeltä. UMO:n pääkapellimestari Ed Partyka ei enää ole tähän vaivautunut johtamissaan konserteissa tähän.
Ohjelmisto: December Elegy, Leaving Portland, We Will Depart, Weaver, Letter to Lviv, Pollux (kantaesitys), Bloom ja Dark Navy
UMO Helsinki Jazz Orchestran Hiljaisen viikon konsertti Agricolan kirkossa 7, huhtikuuta.
