Teini-ikään ehtinyt Acoustic Dixie Six on kohonnut dixiebändiemme kärkikaartiin. Tästä saatiin jälleen oivallinen näyttö perjantaina 11.4 Storyvillessä. Mutkattoman tiukkaa perusdixietä soittavan sekstetin soundeista on karissut ”löysät” pois. Parhaassa iässä olevat soittajat ovat lähes ”valmiita”, mutta eivät leipiintyneitä. Illan tähtenä ”lavasäteili” yhtyeen karismaattinen laulusolisti Nina Lindroos.
Valantehneelle dixien ystävälle Acoustic Dixie Sixin osuus oli todellista svengin riemujuhlaa. Jukka Piiroinen on osuvasti määritellyt svengin: ”Tunne syntyy, kun improvisoivan solistin melodian rytmi poikkeaa hiuksenhienosti säestävän komppiryhmän rytmeistä.
Solisti ikään kuin leijailee vapaasti allaan risteilevien rytmien varassa. Svengi on ilmiö, jonka voi tuntea, mutta joka on vaikea tallentaa nuottikirjoituksella”. Juuri tällaisena koin poikien ja Ninan vauhdikkaat esitykset.
Ohjelmiston kaksi settiä sisälsivät tuttuja dixiestandardeja kuten That´s A Plenty, jota Ilkka Virron mukaan ”dixiemmäksi kappale ei voi tulla”. Muita nostalgisia kappaleita olivat Dutch Swing College Bandin sovitus;
Shake It And Break It. Poikien soitanta kuulosti aivan samalta kuin DSCB:n kultakauden versio vuodelta 1977 Peter Schilperoortin, Ray ja Dick Kaartin sekä kumppaneiden musisoimana.
Erinomaisen vaikuttava tulkinta kuultiin myös Antiikkia Antiikkia tv-ohjelman tunnussävelestä Bye Bye Blues, jota Ninan sävykkään syvä lauluääni täydensi kauniisti.
Nina näytti ammatillista osaamistaan myös Rauno Lehtisen hienossa balladissa Toiset meistä, eikä jäänyt juuri jälkeen Laila Kinnusesta.
Orkesterin trumpetisti ja puuhamies Niklas Andersson on myös erinomainen laulaja. Hänen mielestään päivän trendejä ovat vanhan jazzin ja jazziskelmän uusi nousu:
– On ilahduttavaa huomata, että ”retroilu” ja lavatanssikulttuuri ovat taas pop. Monet tämän päivän 20-vuotiaat käyvät swing-tanssikursseilla ja haluavat kuulla aitoa 30-, 50- tai 70-luvun musiikkia livenä ennemmin kuin päivän listahittejä.
– Uskon, että perinteinen jazz elää ja voi hyvin, koska uusi fanisukupolvi on löytänyt tyylilajin ja arvostavat aitoa soundia.
Autenttisesti perinteitä kunnioittaen
Acoustic Dixie Six on perustettu vuonna 1999 Helsingissä. Perustavat jäsenet olivat soittaneet yhdessä erilaisissa kokoonpanoissa ja halusivat toteuttaa yhteisen haaveensa oikeasta, perinteisestä Dixielandbändistä.
Orkesteri on siitä lähtien pyrkinyt soittamaan iloista jazzia perinteisellä kokoonpanolla, mahdollisimman autenttisesti ja perinteitä kunnioittaen, jättäen kuitenkin tilaa improvisoinnille ja musisoinnin riemulle.
– Bändimme nimi juontaa juurensa ajatuksesta, että oikea Dixieland kuuluu soittaa ilman sähköistä vahvistusta, ts. akustisesti. Akustinen bändi on myös monipuolisempi ja ketterämpi – keikkoja voidaan hoitaa kaukana lähimmästä sähköpistokkeesta, kuten esimerkiksi talon katolla, veneessä, bussissa, raitiovaunussa, marssien paraatissa jne.
– Tämä on myös logistinen etu, sillä bändi mahtuu soittimineen yhteen tilataksiin. Perinteinen jazz on repertuaarin yhteinen nimittäjä – ainoastaan bändin tiukahkoon Dixieland-määritelmään soveltuvat kappaleet löytyvät soittolistoilta.
– Olemme esiintyneet 15-vuotisen taipaleemme aikana jazzklubeilla kotimaassa ja ympäri Eurooppaa, hääjuhlissa, tohtorinväitöstilaisuuksien juhlallisuuksissa, firmajuhlissa, jami-illoissa, tavarataloissa, ravintoloissa sekä kansainvälisillä dixielandfestivaaleilla mm. Saksan Dresdenissä ja Salgotarjanissa, Unkarissa.
Acoustic Dixie Six esiintyi Storyvillessä kokoonpanossa: Niklas Andersson (tpt, voc), Bengt-Ove Fagerhed (tb), Olli Salmi (cl), Marcus Weckström (tba), Petri Tötterman (bjo) ja Samu Laiho (d) sekä Nina Lindroos (voc).
Vinkki keittiölle: Ateriavalintani oli jälleen erinomainen Chicken Mozzarella Salad. Jos majoneesikastikkeeseen saisi hieman kirpeää potkua ja annokseen viinirypäleitä tai ananasta, annos olisi täydellinen!
