Kun lokakuun pimeässä illassa vaelsin kohti Kuusimäellä sijaitsevaa konserttisalia oli takaraivossa etiäinen musiikkikokemuksesta, joka voisi tuoda valoa ja iloa tähän vuodenaikaan, kun syksyn lehti maahan ehti, eikä aina jaksa kuunnella bluesia. Onneksi Jazzrytmit -lehden puffin mukaan luvassa oli aivan muuta.
Puffin lisäksi jazzrytmien omalla hakukoneella löytyi myös Osku Rajalan juttu vuodelta 2012, jonka perusteella sai hieman ennakkomaistiaisia siitä mitä oli luvassa.
Tämä jo vuosikausia sitten alkunsa saanut sävelkimara perustuu klassisen musiikin helmiin, jotka on sovitettu jazzformaattiin. Kappaleista suurin osa on ainakin vanhemmalle kuulijakunnalle tuttuja radion menneiden vuosikymmenten suosikkiohjelman, lauantain toivottujen levyjen soitettua niitä usein.
Klassista on sovitettu moneen muotoon aina boogie woogiesta discoversioihin. Ehkä jazz on kuitenkin lähimpänä alkuperäistä, niin kuin Marian Petrescu jossain välijuonnossaan kiteytti. – Nämä suuret mestarit ovat kirjoittaneet teemat ja harmoniat, mutta loppu on aina tulkintaa.
Kun luin Oskun mainiota tekstiä eteenpäin, en voinut olla hänen kanssaan eri mieltä ja niinpä lainaan tähän lisää.
“Hänen uskomattoman upea suhteensa soittimen koskettimistoon sai aikaan niin hellän pehmeät ja herkän hauraat äänimaailmat kuin tykistökeskityksen lailla jylisevät tunnelataukset. Hän klaarasi yhtälailla klassiset sävelkuviot kuin jazzilliset osa-alueet yhdistellen niitä mestarillisesti.
Kappaleiden sisältöön on tullut vuosien myötä yhä enemmän tunnetta ja hersyvää runsautta. Kuluneet vuodet ovat myös sisäistyneet entistä voimakkaammin Petrescun selkäytimeen, se kuuluu ja näkyy soitossa entistäkin intensiivisempänä ulosantina ja sielukkuutena.
Petrescu käytti tuttuun tyyliinsä hyväkseen koko flyygelin koskettimiston laajuuden. Hänen juoksutuksensa solisivat iloisina kuin keväinen puro… väliin jopa tulvien yli äyräidensä. Soitossa oli kuultavissa osin väkeviä vaikutteita legendaarisen Oscar Petersonin, Petrescun ihanteen ja oppi-isän soitosta. Se nosti kokonaisuuden itseisarvoa, sillä niin ihailtavan hienosti ja aistikkaasti Petrescu soitti“.
Olen kuullut Mariania soolona, duona veljensä Mihain kanssa, rivisoittajana dixie-bändissä, laulusolistin säestäjänä ja youtubessa Olli Soikkelin tai James Morrisonin kyydissä.
Rakkaus musiikkiin ja instrumenttiin ovat aina etusijalla ja jokainen ääni on ainutkertainen, oli venuen lavalla sitten lastulevyistä rakennettu pystypiano, Fortumin verkkoon kytketty sähkösellainen, tai kuten nyt huippuluokan Steinway.
Pianisti on siis olosuhteiden uhri, toisin kuin vaikkapa basisti, joka roudaa rakkaintaan illasta toiseen. Mihain bassonsoitto on musikaalista. Basson kieliä on 84 vähemmän kun veljen instrumentissa, mutta aivan riittävästi aikaansaamaan käyttöliittymän niin yhtyesoittoon kun sooloihinkin.
Bassonsoittajalla on oltava voimaa näpeissään ja Mihailla sitä on. Sen voi kokea fyysisesti joka kerta kun kättelee tätä herrasmiestä.
Fred Ahlbergin nimi on esiintynyt säännöllisen epäsäännöllisesti Jazzrytmien sivuilla ja taisipa hän takavuosina soittaa Storyvillessä ainakin Göran Larsenin kanssa.
Nyt kädessä istui vaalea puoliakustinen jazzkitara, jossain toisessa yhteydessä musta blueslankku. Fred löysi hienosti tyhjiä paikkoja Marianin sointuryöpsähdyksiin ja otti tilansa kun tuli soolon paikka.
Rabbe Hjeltin rumpujen soitto on juuri oikeanlaista tähän kokoonpanoon. Tarkkaa ja taloudellista silloin kun kokonaisuus sitä vaatii. Soolovuoron tullessa voi sitten vähän enemmän irrotella. Rabben energisyys kantaa kaunista hedelmää Kauniaisten kulttuuripalvelujen rikastuttajana.
Paikalla oli myös äänittäjäguru Robi DeGodzinsky, joten tätä herkkua voidaan varmaankin nauttia tulevaisuudessa myös purkitetussa muodossa.
PS. Kun etsin wikipediasta perustietoja hakusanalla Kauniainen/Grankulla selvisi sieltä että paikkaa on aikanaan kutsuttu nimellä Grankull eli Kuusimäki.
Ohjelma:
SPRING SONG Felix Mendelssohn (1809-1847)
WALTZ OF THE FLOWERS Pyotr Tchaikovsky (1840-1893)
RONDO ALLA TURCA Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
PIANO CONCERTO no 2 Sergei Rachmaninoff (1873-1943)
MENUETT in F Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
TRÄUMEREI Robert Schumann (1810-1856)
PIANO CONCERTO no 1 Pyotr Tchaikovsky (1840-1893)
C O F F E E B R E A K
CARMEN HABANERA Georges Bizet (1838-1875)
LIEBESTRAUM Franz Listz (1811-1886)
HUMORESQUE Antonin Dvorák (1841-1904)
LACRIMOSA Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
TOREADOR ARIA Georges Bizet (1838-1875)
SYMPHONY no 3 Johannes Brahms (1833-1897)
PIANO CONCERTO in Am Edvard Grieg (1843-1907
The Petrescu Jazz Quartet: Marian Petrescu (p), Mihai Petrescu (b), Fred Ahlberg (gt) ja Rabbe Hjelt (dr), 12.10.2019, Nya Paviljongen, Grankulla (Kuusimäki)
Näyte konsertista löytyy tästä.
