Vuonna 2007 perustettu trio on jo ehtinyt esiintyä jazzfestivaaleilla Ranskassa, Marokossa ja Islannissa, ja yhtye on levyttänyt vuonna 2009 albumin An Sich, mutta määrätietoiseen Suomen jazzkentän haltuunottoon päästään vasta nyt, ja oli jo aikakin! Bongasimme yhtyeen kiertueen alkumetreillä Helsingin Nyyrikissä.
PLOP-trion muodostavat basisti Ville Herrala, rumpali Joonas Riippa ja saksofonisti Mikko Innanen. Mikko Innasen vaivattomasti tunnistettava saksofonisoundi luonnehtii PLOP-trion musiikkia, mutta saksofonistin aloitteesta syntynyt yhtye ei silti ole hänen sooloprojektinsa, vaan kolmen kokeneen ammattilaisen muodostama kollektiivi.
Yhtye yhdistää terävästi hyvätasoista jazzia rivakkaan hauskuutteluun ja lystikkäisiin teatterikeinoihin. Soittamisen iloa ja esiintymisen nautintoa henkivä PLOP on virkistävä kokemus. Nyt kyseessä on klubikierros. PLOP haluaa minimoida volyyminkäytön ja Nyyrikissäkin vain pieni yleismiksaus nosti äänen tasoa. Hyvä näin; soittimet, myös ja erityisesti Riipan monipuolinen lyömäsoitinarsenaali, pääsivät aidoimmillaan esiin.
Yhtyeen soitossa oli Nyyrikissäkin havaittavissa viehättävän pakoton luonne ja lavalla tyyten omaehtoinen tunnelma. Ei olekaan pidettävä minään ihmeenä, että yhtyeen esiintymiset ovat hyvinkin toisistaan poikkeavia performanceja. Kollektiivisella improvisoinnille ja modernille taidemusiikille usein varsin leimallinen sisäänpäin kääntyneisyys ja itseriittoinen egotrippailu on näille kavereille vierasta.
Vapaus ja vastuu
Trio on siis omaksunut vapausasteita yli tavallisen jazzyhtyeen, mutta vastuu, ilmaisutahto ja järki ovat mukana. Tämä ei ole mikään “kollektiivisen improvisoinnin Retuperän WPK”. Kaikki yhtyeen muusikot ovat säveltäneet yhtyeen repertoaaria, mikä käy ilmi jo bändin debyyttialbumilta. Oli oikein hienoa kuulla tämäkin puoli Villen ja Joonaksen profiilista.
Rumpali ja perkussionisti Joonas Riipan lyönti svengaa hyvin persoonallisella tavalla jopa silloin, kun yhtye työstää epähavainnollista ja abstraktia aineistoa. Hän on laitimmaisen taitava ja tarkka, mikä ei estä häntä toisinaan kujeilemasta – tai itse asiassahan taito on silloin parhaimmillaan. Joonas oli vanhaan tapaansa lastannut rumpusettinsä helistimillä, huovilla, palloilla yms.
Joonas teki välillä jopa hyväntahtoista parodiaa rumpusooloista, hyräillen ja foneettisin ilmaisuin, ja imitoiden koomikko W.C. Fieldsin esityksille tyypillisiä, huvittavia “Fiuu!”-vinkauksia ja muita efektejä. Tai hän herkuttelee “giljotiinirumpusoololla”, jolloin virveli/bassorumpu soittaa: “trrrrrrrrrrr-PUM!” (nyt siis pää putosi). Soitossa on tällöinkin silti idea.
Mikko Innanen on hyvin vahva saksofonisti, ja itse ehkä asettaisin juuri baritonisaksofonin etualalle vaikuttavuudessa, vaikka hän on hyvä kaikilla äänialueilla. Baritonin ääniala tuli taas kerran käytyä läpi ja ylitettyäkin moneen kertaan, vahvasta murinasta lähes alttoa muistuttavaan luritukseen. Soitto tuolla hyvin vaativalla ja fyysisesti raskaalla instrumentilla on sitä paitsi hänelle hyvin helpon tuntuista. Tasavireisen soittimen puuttuminen tuo hänelle vapausasteita, mutta se samalla lisää myös vastuuta, jonka Mikko kantaa.
PLOPin levyllä esiintyy salaperäinen vokaalitaiteilija Arto Alone, mutta nyt Mikko Innanen otti keikalla ohjat käsiinsä. Moderni runoproosa lausuttuna kävi häneltä hyvin luontevasti. Ehkä erityisesti tässä setissä leikittely korostui hieman liikaa. Musiikista tulee tällöin helposti sangen katkeilevaa ja tunnelmasta toiseen ryntäilevää – kuulijan paneutuminen musiikin ilmekieleen ja tunnelmiin kävi välillä vaikeaksi. Toisaalta yhtye voi ilman parodiointia puristaa asiansa U2:n lailla kolmen-neljän nuotin riffeihin, ja tämäkin toimii.
Basisti Ville Herrala on jo pitkään lukeutunut jazzbasistiemme kärkeen. Hieman Charlie Hadenin tyyliin soittavan basistin musisointi on ajoin varsin puritaanista, ehkei suorastaan askeettista, mikä se ei ole sama kuin vaatimatonta tai vähäistä, päinvastoin. Hänen keskittynyt ja rytmisesti jäntevä ilmaisunsa pitää abstraktinkin äänimaiseman luotettavasti formaatissa. Oli myös iloista kuulla häneltä nyt jousisoittoa.
PLOP, Ravintola Nyyrikissä, Helsingissä lauantaina 17.11.12
Mikko Innanen, saksofonit; Ville Herrala, kontrabasso; Joonas Riippa, rummut, perkussiot, trumpetti. Kiertueen tuotanto: Vapaat äänet
Kiertue jatkuu 26.11.2012 asti:
23.11. Ylistaro, ravintola Taro klo 21
24.11. Viitasaari, Miekkaniemi klo 19
25.11. Jämsä, Pokura klo 16
26.11. Loviisa, KeskusCentralen klo 19
Muistattehan, että Helsingissä Teatteriravintola Nyyrikissä on aina lauantaisin Jälkilöylyjazzit klo 21-23. Loppuvuoden aikana soittamassa ovat vielä mm. Seppo Kantonen Quartet ja Niklas Winter Trio. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.