Vibrafonisti Panu Savolainen on tullut kaikille jazzmusiikin ystäville tutuksi, vaikka hänen uransa on vasta alkutaipaleella. Hän on räjähdysmäisen nopeasti noussut suosioon ja suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään vuoden 2010 jälkeen, jolloin hänet valittiin Pori Jazzin vuoden taiteilijaksi vasta 20-vuotiaana nuorena nousevana muusikkokykynä.
Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Panun johtama HERD -trio voitti pääpalkinnon Hollannissa North Sea Jazz -festivaalin European Jazz Competition -yhtyekilpailussa kesällä 2011. HERD on ollut muutenkin voimallisesti esillä eri projektien muodossa. ”Jazzbasilli” laulaja Aili Ikosen kanssa on pyörinyt alun kolmatta vuotta. Hieman tuoreempi on, vuoden 2013 aikana yhdessä Jukka Perkon kanssa kehitelty, ”Simon & Garfunkel” -musiikin ympärille syntynyt projekti. Sen puitteissa HERD ja Jukka Perko ovat kiertäneet esiintymässä viime vuoden aikana.
Säveltävällä muusikolla on tietenkin jatkuvasti mielessä uusia asioita ja edellisvuoden 2013 aikana Panu alkoi miettiä jo seuraavaa projektia. Tältä nuorelta muusikolta ei idearikkautta puutu, kun on tässä aikataulussa uusi projekti taas valmis.
Mestarisäveltäjä Toivo Kärki (1915 – 1992) on varmasti kaikille suomalaista musiikkia seuraavalle yleisesti tuttu nimi. Hänen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta ja sen vuoksi hänen sävellystyönsä on myös ajankohtaista.
Juhlavuoden kunniaksi on Panu Savolainen sukeltanut syvälle Kärjen noin 1400 kappaleen tuotantoon ja saanut työstettyä valikoidusti uudet jazzhenkiset sovitukset esitysvalmiiksi.
Maanantaina 2.3. Museokeskus Vapriikin aularavintolassa Tampereella julkaistiin virallisesti uusi levy Music by Toivo Kärki. Tällä kertaa asialla ei ole HERD, vaan Panu Savolainen Toivo, triokokoonpano, missä soittavat Panun lisäksi kitaristi Teemu Viinikainen ja basisti Jori Huhtala, molemmat hyvin tunnettuja nuoremman polven jazzmuusikoita.
Tässä levynjulkistuskiertueen avauskonsertissa esiintyi myös laulaja ja viulisti Ninni Poijärvi. Vaikka hän levyllä laulaa vain yhdellä kappaleella, niin konsertissa hän oli mukana vierailijana puolessa esitetyistä kappaleissa. Ninni Poijärvi esiintyy paljon soolona sekä duona yhdessä miehensä Mika Kuokkasen kanssa. Molemmat ovat myös mukana seitsemänhenkisessä amerikkalaisesta roots-musiikista vaikutteita saaneesta Hoedown -yhtyeessä.
Ninni on paljon käytetty ja kysytty laulaja myös eri projekteissa ja hänet tunnetaan monien yhtyeiden taustajoukoista. Ninnin laulu jätti vaikuttavan mielikuvan näin ensi kertaa livenä häntä kuultuani. Hänen selkeän tyylipuhdas ja vahva laulutyylinsä sopi vallan erinomaisesti Toivo Kärjen musiikin esittämiseen.
Konsertin avasi Postimuseon johtaja Kimmo Antila, joka korosti Tampereen sopivan mainiosti Toivo Kärjen juhlavuoden avajaiskonserttipaikaksi, koska hän syntyi Pirkkalassa. ”Vaikka lapsuuden koti oli ensin Töysässä ja sitten Laihialla, niin koulunsa Toivo Kärki kävi Tampereella. Silloin oli tapana kokoontua yhteen kahvilaan, missä istuttiin hopeateetä juoden, pikkuleipiä nauttien ja Louis Armstrongin soittoa levylautaselta kuunnellen. Jo silloin vuonna 1928 isäni sai kertaheitolla jazzkipinän”, kertoi Toivo Kärjen poika Kalervo Kärki, joka oli myös paikalla.
Paikan päällä konsertissa oli myös Lasse Rantanen, joka on suunnitellut säveltäjämestarin kunniaksi julkaistun kolmen postimerkin pienoisarkkisarjan. Rantasen mukaan ne kuvaavat kolmea eri kautta Toivo Kärjen säveltäjäurasta. Rantanen sanoi kuunnelleensa paljon Kärjen musiikkia ja lukenut hänestä kirjoitetut elämänkerrat, joten hänen oli helppo ryhtyä tähän toimeen. Rantanen kuvaa merkeissä Kärjen säveltäjän uraa jakaen sen kolmeen osaan, keikkaileva hanuristi, ”keikka Topi”, 1930 – 1950 luvuilla, 1950 – 60 -lukujen säveltäjä ja levytysteollisuuden aktiivinen toimija ja myöhempien aikojen, 1970-luvun levy-yhtiömies, johtaja, joka toi pinnalle uusia tähtiä. Postimerkki ja sen harvinainen ensipäiväleima oli myös saatavissa illan konsertissa.
Panu Savolainen Toivo -trion levynjulkistuksen avausohjelmisto Vapriikissa koostui Kärjen rakastetuista ikivihreistä kappaleista, joista seitsemän löytyy myös juuri julkaistulla levyllä.
Aloituksena kuultiin Onni, Jonka Annoin Pois, alkujaankin hyvin jazzviritteinen sävellys lähti liikkeelle varovaisen tunnustelevasti Teemun kitaran ja Jorin basson kautta, mihin Panun soinnukkaasti soiva vibrafoni yhtyi.
Hiljainen Kylätie sitä vastoin oli uusi versio, jonka kolmikko oli ottanut ohjelmistoon vasta edellisellä viikolla. Hidas ja nimensäkin mukaisesti hiljaisen hissukseen etenevässä kappaleessa Teemu sooloili hienosti pedaali-luuppausta maittavasti hyväksikäyttäen. Kolmanneksi valittu kappale oli Panun mukaan jazzvalssi Koivun Alla Kello 8 ja se soitettiin vielä triona.
Siitä eteenpäin mukaan tuli Ninni Poijärvi viuluineen ja aloitti kappaleella Vanhan Veräjän Luona. “Kun nuoruuden huumaan – hehkuvan kuumaan vie muiston tie, niin muistot nuo lohdun suo ja kaikki muu unohtuu. Vain yhtä ei lausuttu ääneen ja usko siihen, että kerran vielä tavataan”, jäi haikeana kaikumaan korviin. Levyn viimeisenä kappaleena esitettävä Ninnin laulama Syysyössä Kahden kuuluu yhtenä niihin ennen julkaisemattomiin Kärjen sävellyksiin, joita levyllä on kolme kappaletta. Mielettömän kaunis ja sydäntä raastavan harras rintamalla 1944 sävelletty kappale oli täynnä melankoliaa. Siinä oli läsnä pelko ja epävarmuus kaikesta tulevasta, mutta kuitenkin tietynlainen valon pilkahdus ja toivo antoivat kappaleelle oman positiivisen säväyksen. Nyt se kuultiin ensimmäistä kertaa lavalla live-esityksenä.
Ken vois liekin sammuttaa silloin, kun se leimahtaa, alla kuuman auringon. Liljankukka, tuttuakin tutumpi kappale kulki duona Ninnin laulaessa ja soittaessa välillä viulua ja Panun säestäessä vibrafonilla. Kuutamotango ei ole kovin tunnettu sävellys eikä sitä löydy myöskään levyltä. Panun mukaan siinä ei ole tangoa muuta kuin 8 tahtia, mutta se on hyvin ”ninnityyppinen” kappale. Ja sitä se totta tosiaan oli. Sovitus haiskahti hyvin bluespohjaiselta ja menevän raikas laulu ja soitto saivat yleisön taputtamaan villisti. Ninni lauloi vielä yhden kappaleen, mikä on hänen omien sanojensa mukaan toinen ”lemppari” Toivo Kärjen sävellyksistä. Lähes itkunsekaisissa tunnelmissa kuultiin kappale Täysikuu.
Seuraavaksi trio jatkoi instrumentaalikappaleella Kulkurin Iltatähti, missä Teemun kitaran- ja Panun vibrafoninsoiton taustalle Jori taputteli basson kuoresta muhkeata taustaa. Tästä Panu jatkoi soolona rillumarei-hengessä puuskuttaen ja ”Kalakukko lähti Lentoon”. Soiton jälkeen Panu esitti vielä kysymyksen mikä mahtoi tämä kappale olla. Panu alkoi jo huolestua. Mahtoiko soitto irrota alkuperäisestä jo niin paljon, ettei sitä enää tunnistettu, kun kukaan ei hihkaissut kappaleen nimeä. Mutta kyllä joku yleisöstä sitten viimein sen ääneen sanoi.
Viimeisenä esitetty kappale In The Running on siitä erikoinen, että Toivo Kärki lähetti sen englantilaisen musiikkilehden, Melody Makerin, sävellyskilpailuun vuonna 1939. Hän voitti sen, mutta ei tällä kappaleella. Panu oli halunnut ottaa sen ohjelmistoonsa sen vuoksi, että jo tuolloin Kärjen sävellyksissä oli todella vahvat jazzvaikutteet pinnalla. Tällainen kappale olisi aivan hyvin voinut syntyä Amerikassakin, totesi Panu. Kappaleessa on erinomainen svengi, se on hilpeän pirteä ja lentävä musikaalityyppinen teos. Alkujaan nuotistossa ei ole ollut mitään nimeä tälle kappaleelle, vain kirjainyhdistelmä ITR, mikä on sittemmin ymmärretty käännettynä tarkoittavan ”jatkossa” eli se oli päässyt itse kilpailussa jatkoon.
Encorena saimme vielä nautiskella kappaleesta Sininen Hetki, mikä ei ole Kärjen tuotannossa niitä tunnetuimpia, vaan itse asiassa aika harvinainen ja vähän esitetty. Panu totesi, että tässä kappaleessa piilee pieni jatsillinen nyanssi, se on nimittäin modaalinen kappale. Kappaleen ensilevytys on jo vuodelta 1955 ja huomionarvoista tässä on se, että modaalinen jazz tuli esille oikeastaan vasta Miles Davisin levytyksissä 1959, eli Kärki on elänyt tässäkin suhteessa jo edellä jazzin kehitystä.
Vaikka Kärkeä ei varsinaisesti pidetä jazzsäveltäjänä, niin hän oli kuitenkin hyvin perillä jazzmusiikista. Hänen tuotannossaan jazzin tärkeimmät ainekset ja elementit olivat selkeästi esillä . Kun hänen sävellyksiinsä tarkemmin perehtyy, niin jazzmusiikin perusrakenteet, melodia ja harmonia, ovat helposti kuultavissa.
Kärki eli nuoruutensa aikaa 1930-luvulla, jolloin swingmusiikki oli kovassa huudossa Amerikassa. Siellä se oli suosittua tanssimusiikkia, mutta samalla se oli sen ajan jazzia. Hän oli innostunut swingistä ja alkoi kiinnostua jazzmusiikin sisällöstä laajemmalti myös säveltämisen näkökulmasta.
Sotavuodet tulivat kuitenkin väliin ja estivät mielessä olleiden haaveiden toteutumista tässä mielessä. Sodan jälkeinen vaihe oli henkisesti traumaattista aikaa ja se vaikutti myös musiikin sisältöön. Koskettava melankolia alkoi hallita iskelmämusiikin sisältöä ja siinä Kärki oli voimallisesti mukana. Jazzin harmoniaa hän ei kuitenkaan missään muodossa unohtanut tai jättänyt sivuun ja jazz kuuluu erityisen hyvin hänen myöhemmissä sävellyksissään jazziskelmän aikakaudella 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun aikoihin.
”Music by Toivo Kärki” levynjulkistus konsertti
2.3.2015 Vapriikki, Tampere
Panu Savolainen Toivo, vieraana Ninni Poijärvi, laulu
Levynjulkistuskeikkoja ehtii vielä kuuntelemaan seuraavilla paikkakunnilla:
07.03. Pikkuteatteri, Lahti (vieraana Ninni Poijärvi)
24.03. Järvenpää-talo, Järvenpää
26.04. Stoa, Helsinki
30.04. Madetojan sali, Oulu (Panu Savolainen Toivo & Oulu Sinfonia & Jaakko Kuusisto)
Panu Savolainen Toivo: Music by Toivo Kärki
