Lähes täyden Tapiolasalin yleisö sai pitkästä aikaa nauttia merkittävimpien kitaristien joukkoon kuuluvan Mike Sternin fuusiojatsia. Edellisen kerran kahdeksan vuotta sitten Suomessa esiintynyt Stern toi tällä kertaa mukanaan aviopuolisonsa, kitaristi Leni Sternin, rumpalivelho Dennis Chambersin, saksofonisti Bob Franceschinin ja basisti Chris Minh Dokyn. Estradilla oli siis kvintetin verran mainioita muusikoita. Miles Davisin kitaristina 80 -luvulla suuren yleisön tietoisuuteen tullut Mike Stern ja mainittu kokoonpano saivat paikalle varsin asiantuntevan yleisön, jonka joukossa oli myös monta eturivin muusikkoamme.
Intoa puhkunut Mike Stern laittoi kitaransa soimaan vauhdikkaasti. Lisävauhtia antoi Chambers, jonka iskut antoivat rummuille sellaista kyytiä, että aisat pois. Ei ihme, sillä onhan mies takonut lattarirytmejä myös Santanan riveissä. Rumpupalikat pysyivät tiukasti Chambersin vahvoissa näpeissä. Eikä hänen soittonsa pelkkää takomista ollut, vaan sävyjä sekä herkkyyttä löytyi kuhunkin tilanteeseen sopivasti.
Stern sai Fender Telecasterin näköisen kitaransa soimaan kuulakkaalla soundilla. Hän on rockvuosinaan (mm. Blood Sweat and Tears) mieltynyt tähän kitaramalliin ja muinoin hankkinut legendaarisen Danny Gattonin Telecasterin. Välillä vauhti oli hillitön. Stern sai lisävauhtia soittamalla välillä sammutetuin kielin. Vauhti ei kuitenkaan ollut itse tarkoitus, sillä hetken päästä vuorossa oli balladi, jossa Stern loihti kitarastaan pitkiä, herkkiä säveliä. Skaala oli ihailtavan laaja.
Jokainen muusikko sai tilaa omille sooloilleen. Chambersin sopivan lyhyt soolo sai yleisön haukkomaan henkeään. Sooloa ei haitannut, vaikka rumpupalikka välillä katkesi.
Basisti Chris Minh Doky osoitti soitossaan niin sähköisellä pystybassolla kuin bassokitaralla tanskalaislähtöiselle basistille ominaista taituruutta. Pystybassolla esittämässään soolossa Doky käytti hyväkseen myös pedaalitekniikkaa, jossa sävel jäi soimaan taustalle, miehen painaessa eteenpäin. Doky oli mukana myös kahdeksan vuotta sitten Sternin edellisellä Suomen vierailulla. Hänestä on tullut Sternin luottobasisti.
Saksofonisti Bob Franceschini osoittautui varsinaiseksi voimapuhaltajaksi. Hänen soittotapansa sopii hyvin rock-painotteiseen musiikkiin ja kiistatta myös fuusiojatsiin, jonka parissa mies on askarrellut ja tehnyt sekä sovittanut biisejä esimerkiksi Tower of Powerille. Muista yhteistyökumppaneista voidaan mainita George Benson, Chaka Khan, Paul Simonin ja Yellowjackets. Voimaa ja volyymia siis löytyi. Franceschini piti tyylinsä koko konsertin ajan.
Tässä yhteydessä sallittaneen suomalaisen soittotaidon esiin tuominen. Mieleeni tuli nimittäin väistämättä Sternin edellinen kahdeksan vuoden takainen vierailu Musiikkitalon Black Boxissa, jossa Joonatan Rautio improvisoi saksofonillaan vielä maukkaampia sooloja. Mutta nyt oltiin eri linjoilla. Franceschinin kritisointi ei ole tarpeen. Hän oli mies paikallaan ja toi esitykseen väkeviä mausteita ja poweria vahvalla soitollaan. Ei ihme, että hän on ollut pitkään Sternin luottosaksofonisti.
Toinen kitaristi, Miken aviopuoliso Leni Stern toi konserttiin etnistä, länsiafrikkalaista sävyä. Tämä oli luonnollista, koska hän on työskennellyt jo pitkään malilaisten muusikoiden kanssa ja perehtynyt länsi-afrikkalaiseen musiikkiperinteeseen. Hän soitti erikoisen näköistä perinteistä länsiafrikkalaista kitaraa, ngonia, jossa on kyllä kuusi kieltä, mutta kolme niistä on pelkästään resonanssikieliä.
Leni Sternin laulutaidot tulivat esiin. Hän on hyvä laulaja ja laulaa useimmilla levyillään. Duona Miken kanssa esitetty laulu oli hellyttävä ja välillä jopa nauratti pariskuntaa. Olisiko kysymyksessä ollut Leni´s Smile tai Leni Goes Shopping. Lenin soolona laulama Show Me Your Face jäi mieleen herkkänä, kauniina esityksenä. Vastaavan tulkinnan voi jokainen tarkistaa
Taustatietoa sen verran, että Münchenissa varttunut Leni Stern hylkäsi lupaavan näyttelijän uran ja lähti vuonna 1977 suuren meren taakse Berkleen Musiikki Collegeen Bostoniin saadakseen lisäoppia kitaran soittamiseen. Sille tielle hän jäi ja avioitui Miken kanssa.
Hänen uransa on varsin mittava sisältäen parikymmentä levyä ja yhteistyötä monen huippuartistin, kuten mentorinsa Bill Frisellin, Paul Motianin ja Michael Breckerin kanssa. Guitar Player -lehti nimesi vuonna 2017 Leni Sternin yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmista naiskitaristeista.
Tällä kertaa Lenin osuus jäi turhan vähäiseksi. Hän tarttui ngonin lisäksi sähkökitaraan lähinnä kompaten aviomiestään. Se jäi tässä tapauksessa hänen osakseen, sillä ilta oli Miken ja koko bändin. Leni sai kyllä oman lyhyen soolonsa. Yleisesti ottaen on todettava, että hänen kitaransa oli miksattu niin alas, että sitä ei juuri erottanut.
Mike Sternin uhkui taas kerran positiivista energiaa, joka tarttui myös soittokumppaneihin sai heidät panemaan parastaan. Esitettyjen kappaleiden nimet jäivät itselleni jokseenkin epäselviksi, mutta ainakin Avenue B soi hienosti. Siinä kaikki pääsivät esittämään oman soolonsa. Olin tunnistavinani myös Out Of The Bluen, Wishin Wellin, Tipatinasin ja Chromazonen.
Hyvä, mutkaton fiilinki sai myös yleisön mukaansa. Mike Sternin poikkeuksellinen välittömyys ja myönteinen suhtautuminen ympärillään oleviin ihmisiin näkyy ja kuuluu kaikessa, eikä vähiten hänen soitossaan.
Muutaman kerran Sternin keikkoja kuunnelleena voin sanoa, että mies on viimeisimpien parinkymmenen vuoden aikana pysynyt entisellään. Kaiken lisäksi Mike ylisti pitämässään kitara-workshopissa olleita kitaristeja ja heidän taitojaan.
Konsertti oli hyvä, suorastaan erinomainen. Väliaikoineen kolmisen tuntia täyttä tavaraa. Yleisö oli tyytyväinen ja sai encorena Red Housen, jota voidaan pitää kunnianosoituksena Jimi Hendrixille. Näin Stern teki myös edellisellä kerralla. Red House löytyy myös hänen ja Eric Johnsonin yhteiseltä levyltä Eclectic.
Itse olisin toivonut, että Mike olisi hetkeksi ottanut käyttöön vielä enemmän 80-luvun soundeja, joihin ihastuin hänen Miles Davisin bändissä. Esimerkiksi tämä Jean Pierre olisi sopinut hyvin:
Jokatapauksessa lämpimät kiitokset Espoon Kulttuurikeskukselle ja sen toimijoille konsertin järjestämisestä.
Tässä saman kokoonpanon video heinäkuulta Roomasta.
Espoon Kulttuurikeskus Tapiolasali 16.9.2022, Mike Stern Band
Mike Stern kitara, laulu
Leni Stern kitara, ngoni, laulu
Bob Franceschini saksofoni
Dennis Chambers rummut
Chris Minh Doky basso
Mike Stern Band ja Dennis Chambers, Leverkusen 2015
