Helsinki Jazzin viimeinen jaZZantikonsertti tänä vuonna pidettiin tiistaina. Saksofonisti Max Zengerin johtama Maxxxtet -kvartetti viritti vahvoja tunteita ja elämyksiä Laulumiehet-ravintolassa. Zengerin omista sävellyksistä koostuva repertoaari yllätti rikkailla sävyillään ja kekseliäillä soitinyhdistelmillään. Samoin lyömäsoittimien omailmeinen rooli soundin rakentamisessa herätti ja ylläpiti mielenkiintoa. Konsertti käynnistyi pääsolistin toisen keikan takia toista tuntia myöhemmin kuin normaalisti, mistä johtuen bändi veti yhden ja tauottoman pitkän setin. Valtakunnallistakin nimeä alkaa hiljalleen kertyä, bändi teki äskettäin mm. laajan Jazzliiton kiertueen.
Saksofonisti Max Zenger on viime vuosina omien yhtyeidensä julkaisujen ja vierasesiintymisten kanssa noussut Suomen jazzmuusikoiden lupausten joukkoon. Aktiivisimmat omat projektit ovat tällä hetkellä Maxxxtet ja Max Zenger Globus. Positiivista on myös meillä harvemmin kuullun bassoklarinetin mukaanotto soundin luomiseen.
Maestro Zengerin soittoa on kuultu paljon viime vuosina useissa uudistushenkisissä jazzbändeissä, kuten Kaisa’s Machine ja Teemu Åkerblomin kvartetti. Maxxxtet -yhtyeen kokoonpano on Teemu Åkerblom, kontrabasso, Tomi Nikku, trumpetti ja Jonatan Sarikoski, rummut. Bändin johtaja ja keskeinen säveltäjä on Zenger (31), alttosaksofoni ja bassoklarinetti.
Ei siis aivan tavanomainen combo, mutta toisaalta tasavireisten soittimien puuttuminen suokin soittajille poikkeavaa ilmaisun vapautta. 2015 perustetun kvartetin musiikillinen visio on syntynyt saksofonistin halusta säveltää vapaana määreistä – fokuksessa oman bändisoundin ja improvisaation yllätyksellisyys.
Improvisointiin kytkeytyvä seikkailumieli toteutuikin mainiosti; kuultavaksi avautui virkistävä sävelkavalkadi, aina nimikkeistöä myöten. Riskinoton suhteen oltiin hieman maltillisempia – ei siis mitään varman päälle pelaamista, mutta hiukan kieli keskellä suuta mentiin. Helppoja ratkaisuja tai rimanalituksia ei mahtunut kuvaan.
Kiinnostava ohjelmisto
Maxxxtet on julkaissut kaksi albumia Eclipse Music -merkille; debyyttikiekko Chapter 1 (2016) ja Chapter 2(2017). Illan repertoaari koostui näiden albumien läpileikkauksesta; yhtye työstää parhaillaan kolmatta kiekkoaan teemalla Chapter 3.
Filosofiasta inspiroituva säveltäjä ei pyri tajunnan räjäyttävään efektimäisyyteen tai kaoottiseen purkuun. Levyille olisikin voinut keksiä hieman mielikuvituksekkaampia otsikoita, koska biisit ovat varsin tarinallisia. Zengerin musiikille luonteenomaista on tietty viipyilevä kiireettömyys, samoin teemojen huolellinen kehittely.
Varanus Priscus Sarikoski piti peltien ja hi-hatin avulla tiheää jakoa yllä, vaikka perustempo ja tunnelma olivatkin rauhallisia. Sävelmän idea muuttui loppua kohti, kauniit alton ja trumpetin kuviot valontuojina. Rumpukompilla oli kautta linjan vahva solistinen panos. Tragikomikin bassoklarinetti avasi traagisen lokeron, mistä trumpetti otti kiinni ja jatkoi, mutta ilman koomisia elkeitä, komea harmoninen loppu. Demoni1 -teema sisälsi lyhyen ja pitkän version, jossa salamannopeaa dialogia alton ja trumpetin välillä toimi hienosti, pienin intervallein.
Puutarhabiisi, Brief of Bawa, oli viehättävä ja koukeroinen sävelmä. Demoni3 taas vauhdikas ja särmikäs, yllätyksellinen biisi. Konsertin lopuksi Z.E.N. tai Ted, oli zen-filosofian maailmaan kurkottava kaunis balladi, Maxin veljen tekemä. Trumpetin ja alton hieno jaksottaisuus purkautui alton a cappella -sooloon ja sitä kautta haikeaan millintarkkaan rakennettuun harmoniaan, johon koko bändi liittyi.
Encorena kuultu Mr. Max, käynnistyi tuhdilla bassoriffillä, johon rakentui elegantti, Mingus -tyylin puhallinkuvio. Kaiken kaikkiaan Maxxxtet osoittautui bändiksi, josta todella kannattaa olla kiinnostunut jatkossa – siis seurantaan ilman muuta.
Osaavissa käsissä
Zengerin ryhmässä trumpetisti Tomi Nikku otti tonttinsa mallikkaasti, erityisesti duetot saksofonin kanssa olivat nautinnollisia. Teemu Åkerblom on soittanut jo yli kymmenen vuotta Zengerin kanssa ja piti kompin tarkasti käsissä. Jatkossa häneltä toivoisi rohkeutta myös sooloiluun.
Kontrabasson soundi oli miellyttävän täyteläinen, samalla jäntevä. Kontrabasistien suosima Mark Bass -vahvistin soi tanakasti tässäkin tyylilajissa.
Jonatan Sarikoski on erinomainen rumpalivalinta tähän musiikilliseen konseptiin. Tarkka lyönti ja omaleimainen vauhditus jopa balladeissa toi aivan omansalaista energiaa sävelmälliseen kompositioon.
Zengerin bändissä kaikki nähtävästi saavat tuoda omia näkökulmiaan musiikkiin ja uusille ideoille on avoin ja suopea mieli. Se luo arvoituksellisuuden, jännitteen ja tuoreuden tunnun joka kerta.
– Musiikillisten tunnelmien kirjo on valtava ja vaaran tunnun pystyy aistimaan nahoissaan, Zenger kuvailee.
Ehkä aivan räjähtävään tunnelmaan ei nyt ylletty, mutta Maxxxtetilta voi odottaa seikkailuja. Yhtyeenjohtajan mukaan bändi ”vie kuulijan matkalle maailman ympäri menneeseen ja tulevaan”. Toisaalta jaZZanti-konserttien vaalima unplugged-käytäntö ei ole sellaiselle kaikkein otollisin paikkakaan.
***
Max Zenger on julkaissut jo useita levyjä omaa musiikkiaan, joiden perusteella hänen soittonsa ja sävellyksensä ilmentyvät tuoreina ja omaleimaisina. Maxxxtet-soundi on helposti tunnistettava.
Vuonna 2018 Sibelius-Akatemiasta valmistunut Zenger keikkailee ahkerasti ja keikat suuntaavat rohkeasti myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tunnustusta on jo kertynyt, kuten Pori Jazz Festivaalin nouseva kyky 2017. Näkyviä esiintymisiä ovat olleet mm. konserttisarja solistina (UMO feat Max Zenger: West Coast Jazz).
Helsinki Jazzin oivallinen jaZZanti-sarja jatkuu taas tammikuussa. Pysytään siis virittäytyneinä.
http://www.maxzenger.com/maxxxtet
jaZZanti tiistaina 10.12.2019 Laulumiehissä
Maxxxtet
Järjestäjä Helsinki Jazz
Max Zenger: alttosaksofoni ja bassoklarinetti, Tomi Nikku: trumpetti, Teemu Åkerblom: kontrabasso ja Jonatan Sarikoski: rummut
Varanus Priscus; Tragikomik; Demon1; Brief of Bawa; Demon3; Z.E.N.; Mr. Max
