Suomessa residenssiartistina ollut basisti ja säveltäjä Linda May Han Oh päätti pariviikkoisen vierailunsa komealla konsertilla UMO Helsinki Jazz Orchestran kanssa Korjamolla. Konsertin ohjelmisto yhtä lukuunottamatta koostui hänen sävellyksistään, joista osan olivat suomalaiset sovittajat laventaneet pienyhtyeversioista isolle orkesterille.
Malesiassa syntynyt ja Australian kautta 2000-luvun alussa USA:n asettunut 37-vuotias Han Oh on 2010-luvulta lähtien ollut erittäin kysytty muusikko, joka on vakiinnuttanut asemansa mm. Pat Methenyn, Joe Lovanon, Dave Douglasin ja Vijay Iyerin luottomuusikkona. Niinpä häntä kuullaan myös Douglasin ja Joe Lovanon Sound Prints-yhtyeen sekä Vijay Iyerin trion tänä vuonna julkaistuilla levyillä.
Omissa nimissään hän on tehnyt viisi albumia, joista tuorein, pari vuotta sitten ilmestyneellä Aventurine-albumilla on jazzkvartetin lisänä jousikovartetti. Korjaamon konsertissa oli tältä albumilta mukana kolme kappaletta, joiden jousiosuudet oli muunnettu big bandin puhaltajille. Yhden (Lilac Chaser) oli sovittanut Sampo Kasurinen. Albumin musiikista on muuten Youtubessa nähtävissä National Public Radion reilun tunnin mittainen konserttitallenne, jolla soittaa levytyksessä ollut jousikvartetti.
Konsertissa sekä kontra- että sähköbassoa soittanut Linda May on paitsi erinomainen muusikko myös laadukas ja kunnianhimoinen säveltäjä. Se tuli vakuuttavasti esiin täpötäyden Korjaamon Vaunusalin konsertissa. Hänen teoksensa poikkeavat rakenteiltaan selkeästi tavanomaisesta teema-soolot-teema -pohjaisesta big band-materiaalista. Sävellykset ovat pikemminin polveilevia kertomuksia, joissa on useita teemoja muunnelminen ja myös tempovaihdoksia. Hänen samoin rytmiikaltaan tavanomaisuuksia välttävät teoksensa pistävät soittajat lujille, mutta ensimmäistä kertaa UMO:n konsertin kapellimestarina ollut, itsekin yhden teoksen sovittanut Rasmus Soini selvitti orkesterin soittajien kanssa karikot kunniakkaasti.
Suomessa Linda May esiintyi mukana olleen aviomiehensä pianisti Fabian Almazanin kanssa duona Turussa ja Tampereella. Helsingissä Almazan oli esillä vain yhden teoksen säveltäjänä. Duossa Linda Mayta olisi kuullut enemmän nimenomaan basistina, sillä Korjaamossa hänen muutamat soolonsa olivat pikemminkin väläyksiä, mutta nekin riittivät perusteeksi ennakkokehuille. Tosin olisi ollut ihan kohtuullista, jos ohjelmistossa olisi ollut häntä enemmän solistina esiintuova kappale, mutta onneksi orkesterin altakin hänen ilmeikäs työskentelynsä pääsi esiin.
Jos konsertissa olisi jaettu solistipalkinto, sen olisi ehdottomasti ansainnut UMO:ssa tuuraajana ollut Joonatan Rautio perusteina hänen äärimmäisen sensitiivinen panoksensa herkkävireisessä Speech Impediment-teoksessa sekä päätösnumerona olleen Blue Over Gold’in hienosti intensiteetiltään kasvanut soolo.
Linda May Han Oh & UMO Helsinki Jazz Orchestra johtajanaan Rasmus Soini Kulttuuritehdas Korjaamossa 15.10.
