Helsinki Jazz ry:n jaZZanti-konserttisarja pyörähti tiistaina 20.9. käyntiin miellyttävästi ja maailmanmusiikillisin tunnelmin. Helsinkiläisen, jo vuodesta 2010 toimineen Kokko Quartetin musiikki tosin kotiutuu tukevasti länsimaiseen jazztraditioon, mutta tekee sen hyvin etnovaikutteisesti. Orient Express -levyn, jonka julkaisua nyt juhlittiin, musiikissa mukana on mm. arabialaisia, andalusialaisia ja kuubalaisia tunnelmia ja kalevalaisia ideailmentymiä. Yhtyeen jäseniä yhdistää kiinnostus vapaaseen ilmaisuun, jazziin ja maailmanmusiikkiin.
Kokko Quartet’in muodostavat Kaisa Siirala, saksofonit ja huilut, Johanna Pitkänen, piano ja ksylofoni, Timo Tuppurainen, basso sekä Risto Takala, rummut. Yhtyeen esikoisalbumi, elegantti ja innostava Like a River (2013) sai hyvän vastaanoton niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa. Orient Express säilyttää debyytin tyylitietoisuuden ja syventää teemojen tutkimusta, assosioiden skandinaaviseen musiikkigenreen aistikkaasti yleismaailmallisia innoitteita ja laina-aineksia.
KQ on saanut ehkä enemmän nimeä ja tunnettuutta kansainvälisillä soittoareenoilla kuin Suomessa. Se on esiintynyt mm. Jazzahead! -ammattilaistapahtumassa Bremenissä, Saksassa, isoilla jazzfestivaaleilla (Bohemia Jazz Festissä Tšekeissä ja Australian kiertueella).
Olikin hienoa kuulla yhtyettä pienimuotoisessa live-tilanteessa. Epäilemättä muusikkojen kantti riittää isoille estradeille, mutta tavallaan heidän ihmisläheinen tyylinsä ja hyvin privaatilta kuulostava tuotoksensa on eniten edukseen juuri intiimissä klubimiljöössä. Debyyttilevyn aistikkaita takaumia edustivat nyt mm. Flying, Indy, Yasmin, ja At Land.
KQ esittää omaa musiikkiaan; repertoaari koostuu Johanna Pitkäsen, Kaisa Siiralan ja Timo Tuppuraisen tekemistä sävellyksistä. Laaja innoitearsenaali ei tarkoita tyylitöntä eklektismiä; matkoillaan ja musiikkia kuunnellen he ovat omaksuneet vaikutelmia muista kulttuureista ja yhdistävät sen maukkaasti ja myös esteettisen kauniisti omaan ilmaisuunsa.
Idän pikajunan kiehtova arvoitus
Kokko Quartet kertoo instrumentaalisesti kertomuksia aina mytologisesta menneisyydestä tähän päivään. Agatha Christien kuuluisaan rikosromaaniin assosioituvan Orient Express -levyn tunnelmissa kuulija voi sielunsa silmin nähdä vaikkapa basaarikujia, minareetteja tai kamelikaravaaneja tai aistia tropiikin lämpöä. Tunnelma on siis pikemmin maallinen ja maanläheinen kuin hengellinen tai filosofinen.
Bändi teki myös elegantteja sukelluksia kalevalaisten tarujen ja myyttisten henkilöhahmojen maisemiin. Musisoinnissa saattoi aistia Ainon ahdinkoa, iänikuisen takojan työskentelyä tai Väinämöisen vakaata viisautta – vaikka varsinaisesta ohjelmallisesta musiikista ei olekaan kyse. Like a River sisälsi hieman modifioitua tangoakin, ja Kaisa Siirala improvisoi huilulla mm. Night in Tunisian hengessä.
KQ:n musiikki on hyvin sävelmällistä, ja keskeinen solisti Kaisa Siirala myötäilee melodioita maukkaasti. Saksofonin sointi on puhdas, soitto sävelmällistä ja nuotit soitetaan täyteen aika-arvoonsa. Free-tyylin kulmikkaassa maisemassa hän sen sijaan tuntui kadottavan itseluottamustaan, mutta tämä edustikin repertoaarista vain pientä osaa. Parhaiten hän tuntui nyt onnistuvan sopraanosaksofonilla, mutta hän on myös varteenotettava huilisti.
Pianisti Johanna Pitkäsen työskentely istui mallikkaasti bändin outputiin – tosin näin pienimuotoisen orkesterin säestykseen voisi kiinnittää hieman huomiota; toistuvista sointukuvioista tulee helposti hieman hakkaava vaikutelma. Samoin soolo-osuuksien purku, eli itse luotujen ongelmien ratkaisut, menivät paikoin ehkä hieman stereotyyppisesti tai helpon tuntuisesti.
Levytyksissä Johanna Pitkänen on käyttänyt menestyksellisesti myös sähköisiä keyboardeja, joita nyt valitettavasti ei kuultu – ksylofoni korvaavana soittimena toi mielenkiintoisen ääniefektin.
Rytmiryhmä teki täsmällistä työtä. Risto Takalan rumpukioskia kannattaisi hieman täydentää modernistien ja folkloristien suosimin kelloin ja pellein. Kontrabasson soundi oli jopa parempi kuin levyllä. Nyt se oli tumma, pehmeä ja silti selkeä, toisin kuin levytysten hieman kumea ja kolkko sointi.
Ajoin Kokko tuo mieleen Piirpauke-yhtyeen, siis aivan sieltä bändin alkuajoilta. Yhteisiä nimittäjiähän on paljon, aina kalevalaisesta tai itäkarjalaisesta folkloresta alkaen, mutta musiikillisesti piano/saksofoni-dialogi luo yhdistävän tekijän – samantyylistä, vaivatonta ja luistavaa melodiankuljetusta on paljon.
Orient Express kertoo inspiroituneita tarinoita myyttisestä hämärästä ja arjestakin, yltäen aina Intiaan asti. Toivottavasti Kokko Quartet on talven ja ensi kesän suomalaisilla festariohjelmilla näkyvästi esillä.
**********************
Helsinki Jazz ry:n jaZZanti-konserttisarja jatkuu, kaikkiaan syksyllä on tulossa kuusi mielenkiintoista konserttia. Heti seuraava, pianisti Joona Toivasen soolokonsertti 27.9. tulee jo levyn perusteella olemaan herkullinen. Ohjelmasta lisää: www.helsinkijazz.fi.
Kokko Quartet: Orient Express -levyn julkkarikeikka
jaZZanti 20.9. Ravintola Laulumiehet, Helsinki
Kaisa Siirala: saksofonit ja huilut, Johanna Pitkänen: flyygeli, ksylofoni; Timo Tuppurainen: basso, Risto Takala: rummut
Flying, Indy, Camel Road, Ilmarinen, Vellamo, Orien Express, Southern Dance, At Land, Havis, Broken Dream, Yasmin, Cheat and Disappointment, Keppikerjäläinen, Shank
