Lämpimän musiikkihetken tarjosivat pianisti Claes Andersson, basisti Heikki Virtanen, rumpali Reiska Laine sekä viitasaarelainen musiikkimies, vibrafonisti Juhani Okkonen. Tämä on erikoisin paikka, jossa saan soittaa, sanoi Claes Andersson paikalle päästyään. Oltiin korkealla mäellä ja isolta tieltä sen verran syrjässä, että asiakkaat piti tuoda pihaan lopuksi taksikyydein.
Claes Anderssonin valitsema ohjelmisto painottui pianojazzin keskeisiin helmiin, erityisesti John Lewisin musiikkiin. Yleisölle tarjottiin monta MJQ:n hienoa kappaletta: Django, Autumn in Paris, Milano sekä Delaney’s Dilemma. Väliin kuultiin Jerome Kerniä ja Sigmund Rombergia sekä myös Dizzy Gillespien A Night in Tunisia. Lopuksi vielä tuttu Joseph Kosman Autumn Leaves. Täysi sali ja monille tutut melodiat takasivat lämpimän tunnelman, jopa niin että kappaleiden välillä väki antoi suosionosoituksiaan seisten. Ylimääräisenä kuultiin viehättävä Liisa Ihmemaassa.
Suovanlahden kylällä kesäisiä Traktorijatzeja vetävä ryhmä Yrjö Kuusrainen, Ari Raiskio ja Jari Minkkinen oli muusikko Juhani Okkosen kanssa pari vuotta miettinyt talvijazzien mahdollisuutta kylälle. Asiaan päästiin laamanni Hannu Krogeruksen rakennuttaman Tervamäen Kappelin valmistuttua viime syksynä. Isäntä itse halusi kylä- ja perhejuhlien lisäksi tarjota ihmisille korkeatasoisia musiikkitapahtumia. Tämä hiihtolomien saumaan osunut tilaisuus oli juuri sellainen. Musiikkiväkeä kertyi Viitasaaren lisäksi Äänekoskelta, Jyväskylästä sekä runsaasti kesämökkiläisiä jopa Espoosta asti.
Pianisti, kirjailija ja psykiatri Claes Andersson on Hesarin Minä rakastan -sarjassa ( HS 24.1.2010) sanonut seuraavasti: Jazzin soitto täyttää rakkauden ja intohimon tunnusmerkit. Se kiihottaa, rauhoittaa, poistaa hetkeksi arjen ja maailman huolet. Mikä soitossa niin innostaa ja lumoaa? Tietenkin se, että musiikki syntyy juuri soittohetkellä, se on siinä eikä sitä koskaan voi toistaa samanlaisena.
Suovanlahden tunnelmalliset Kamarijazzit täyttivät rakkauden tunnusmerkit.