Kadri Voorand on virolainen, nuori ja äärimmäisen lahjakas vokalisti. Juttutuvan kokemuksen perusteella hän on myös koko ajan parantava säveltäjä ja orkesterimuusikko.
Kadri on siis enemmän kuin laulusolisti – hän on äänitaiteilija ja äänellään improvisoiva artisti. Falsetin avulla ääni-ilmaisun alue on laaja ja kattava. Tämä yhdistettynä miksauspöydän metodeihin – voimakas kaiuttaminen, soitinsooloimitaatioiden väritys jne. – teki illasta suorastaan uskomattoman hyvän.
Muistan Kadrin vuosien takaa Hämeenlinnasta; olin Lady Summertime -jazzlaulukilpailun tuomaristossa 2007. Voi, miten hän oli silloin hiljainen, ujo ja vaatimaton ja hyvin perinteisesti laulava tyttö! Hyvin lupaava hän oli jo silloin, ja niin vain tyttö lauloi itsensä loppukilpailuun, kovien ammattilaisten “raskaassa sarjassa”.
Mutta nyt löytyi ruutia, taitoa ja itseluottamusta! Hänestä on kehkeytynyt valloittava estraditaiteilija ja laulajana hän on kehittynyt aivan käsittämättömällä tavalla omaleimaiseen ja itsetietoiseen suuntaan.
Tätä oli ilo kuunnella ja katsella. Oma musiikki sopii hänen äänelleen ja laulajanpersoonalleen loistavasti. Englannin ääntämys oli myös selkeää ja äänellä improvisointi vahvaa ja rohkeaa, olematta silti uhkarohkeaa.
Hurjan energian lisäksi Kadri sopeutuu myös haikean balladin tulkiksi. Dynamiikka oli lähes käsin kosketeltavan vahvaa, ja vokalistin kroppa on laulaessa koko ajan hienosti mukana – Kadrilla onkin takanaan monipuoliset opinnot mm. Viron Musiikki- ja teatteriakatemiassa.
Rauhallisessa encore-balladissa hän tyylitteli aivan Norah Jonesin veroisesti.
“Tunde kaja”!
Kadri Voodrand on jo levyttänyt; debyytiCD vuodelta 2009 on nimeltään Tunde kaja (“Echo of the Feeling”, eli tunnekaikua). Se voisi olla hänen “sotahuutonsa” tai tunnusmerkkinsä, sillä emootiota Kadrin esityksissä on lähes rajattoman tuntuisesti ja kaikuefektin käyttäjänä hän mestarillinen.
Suomalaisfonisti ja Sony Jazz Award -voittaja Jussi Kannaste on mukana Kadrin levyllä, samoin kuin Eesti-jazzin kovat nimet Jürmo Eespere (piano), Mihkel Mälgand (basso) ja Eno Kollom (rummut).
Mutta kova on Kadrin nykyinen bändikin. Fuusiokonseptiin oli oivaltavasti kiteytetty tyylisuunnan oleelliset elementit ja ne on sulatettu uuteen kuosiin. Latino-pop ja fuusiojazz lyövät kättä uudella tavalla. Soinnutus oli innovatiivista ja melodiat kiinnostavia sisältäen yllättäviä koukkuja tuon tuosta.
Ryhmä teki työtään vahvan ammattimaisella otteella. Erityisesti kitaristi Marek Taltsin fillit ja hauskasti skaalan vierestä kulkevat soolot olivat nautinnollisia. Pidin tavattomasti Raun Juurikkkaan elegantista ja varsin nostalgisesta tavasta lähestyä ja hyödyntää kosketinsoittimia ja niiden mahdollisuuksia.
Mihkel Mälgand soitti kuusikielistä bassokitara taikoen siitä kekseliäitä harmonioita. Rumpali Toomas Rull löi täsmällistä biittiä, joskin hän joutui volyymitasosta johtuen lyömään hieman varoen.
Ehkä bändin edustama tyylisuunta todella hyötyisi hieman kovemmasta volyymin käytöstä; kitaristi voisi vongutella sydämensä kyllyydestä, rumpali lyödä “olan takaa” ja sähköpiano/moog-konstellaatio saisi liikkumatilaa ja miksei myös Kadri itse.
Mutta miksaus oli nyt oikeaoppisesti suhteutettu paikan kokoon ja hyvä niin. Laulusolisti myös kommunikoi tiiviisti eri soittimien kanssa; melodiasoittimien kanssa hän veti unisonoa tai stemmaa, ja basson ja rumpujen kanssa hän otti huudoin ja foneettisin tehoäänin mitä erilaisimpia nyansseja. Varsin monimutkaisia rakenteita ja paikoin kaoottisiakin tunnelmia yhtye pystyy rakentamaan.
Kadrin MySpace-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.myspace.com/kadrivoorand/photos/11000585. Kadri olisi mainion bändinsä kanssa ehdottomasti saatava Suomen kesäfestareille! Tämän ryhmän hymy ei hyydy isollakaan stagella, vaikka intensiivinen tunnelma ehkä toimiikin parhaiten intiimeissä klubitunnelmissa. Tunde kaja!
Helsingin Juttutupa 11.4. Kadri Voorand
Kadri Voorand – laulu
Raun Juurikas – kosketinsoittimet
Marek Talts – kitara
Mihkel Mälgand – bassokitara
Toomas Rull – rummut