Kotkalainen Junnun Lauluseura järjesti perjantaina 4. toukokuuta juhlamuistokonsertin sanoittaja-laulaja Juha Vainion 80-vuotissyntymän muistolle. Juha Vainio 10.5.1938 Kotka – 29.10.1990 Gryon, Sveitsi. Juha Vainion tuotanto käsitti 2433 sanoitusta tai sävellystä, joista hän itse levytti 245 laulua.
Junnun Lauluseuran puheenjohtaja Kristiina Lanki toivotti loppuunmyydyn Ravintola Kairon yleisön tervetulleeksi ja toimi juhlakonsertin ansiokkaana juontajana. Juhlaorkesteria johti harmonikkataiteilija Mika Huusari, klarinettia soitti Heikki ”Porky” Kauppinen, kontrabassoa Erkki Siikasaari sekä rumpuja Rempo Tanin manttelinperijä aina hymyssä suin soittava rumputaiteilija Harri Heininen. Orkesteri soitti kappaleet alkuperäisin sovituksin ja pienin keskenäisin sopimuksin.
Laulusolisteista aloitti Ekamin opettaja Teemu Seppälä esittämällä kitaran ja orkesterin säestyksellä Junnun vuoden 1964 sanoitukella ruotsalaiseen sävelyksen Paras rautalanka yhtye. Teemu jatkoi Albatrossilla, joka ei pärjännyt Merimieslaulukilpailussa. Kolmanteen kappaleeseen Teemun duettopariksi tuli laulun- ja äänenkäytön opettaja Elina Hjelt ja kuulimme Jokainen päivä on liikaa. Elina poikkesi vielä Kaunissaaressa Reijo Lehtovirran sävelin.
Seuraavaksi oli vuorossa Erkki ”Eki” Liikasen kolmen kappaleen lauluosuus hyöstettynä muutamalla vitsillä. Ensin Yleisessä saunassa, toisena Vanhoja poikia viiksekkäita ja kolmantena P. Nasevan (Erik Lindström) Herrat Helsingin. Junnun Lauluseuran oma ”Danny” Kari Arffman lauloi Kesäkadusta. Kristiina esitti laulun Pankinjohtajan vapaapäivä. Eka setti päättyi yhteislauluun Elämää ja erotikkaa.
Väliajan jälkeen Heikki Kauppinen ja juhlaorkesteri esitti Junnun sekun Olli Miettisen kappaleen Miettinen ja Nortamaa. Teemu lauloi Vainion toivotuimman kappaleen Yksinäinen saarnipuu ja Joukolle ja Kostille Junnun kääntämän Muisto vain jää. Elina lauloi hienosti Juhannustanssit ja Sellaista elämä on. Elinan ja Teemun duetto oli 2004 Merimieslaulukilpailun pakollinen Ääretön aava.
Liikasen kyydissä mentiin penkat pölisten Matkalla pohjoiseen. Yleisö osallistui lauluun seuraavasti; miehen nuosivat seisomaan ja lauloivat Mies kun tulee tiettyyn ikään, johon naiset vastasivat No. älä ole milläsikään. Toisena Eki lauloi Mä voisin olla amerikkalainen. Kristiina lauloi Junnun yhden parhaimmista teksteistä Varsinaiset seiväsmatkat. Veikko Samuli-Juha Vainion Katri Helenalle tekemä Syksyn sävel 2. sija vuonna 1980 Mun sydämeni tänne jää kuultiin Karin esittämänä. Hieno ja tunteikas juhlakonsertti päättyi yhteislauluun joka oli ”Kotkan kansallislaulu” Kotkan poikii ilman siipii.
“Janatuinen svengaa, vanha jengi hengaa,
Jatsi elää aina, hei, hei, hei
Janatuinen sjungaa, hymyilee ja gungaa,
asiat on nyt olay !
Pum, pum, sedäng, sedäng, pum, pum, sedäng ”
Juha Vainio
