Maati Rehor Jazzliitosta pohti julkisuudessa, että Jazzpäivien merkitys on hieman hiipunut viime vuosien saatossa. Seinäjoen tapahtuman myötä odotettiin uutta nousua, ja tätä varmasti myös saatiin – Seinäjoen tapahtuma jää historiaan yhtenä hauskimmista Jazzpäivistä. Tatsi ry. osoittautui myös oma-aloitteiseksi ja päteväksi toimijaksi.
Ohjelmassa jo vakiintuneiden nimien, kuten mm. Elifantree, saksofonisti Timo Lassy Band ja “lakeuksien Stewie Wonder“, Mikael Svarvar Band, lisäksi oli tilaisuus nauttia lupaavista uusista yhtyeistä, kuten Auteur Jazz.
Auteur Jazz paljastui synnynnäiseksi lavabändiksi, suunnattomaksi svengikoneeksi. Saksofonisti Antti Hynnisen johtama sekstetti otti yleisön miten tahtoi. Auteur Jazzin musiikki on omintakeinen synteesi film noir -soundtrackia (Two jaguars in Warsaw), Charlie Mingus-vaikutteita (Marbles) ja New Orleansin soittokuntaa (Gris-Gris). Aivan loistavaa, kuten Aphorisms-albumi jo lupasikin!
Kahden saksofonin (altto-baritoni, tai baritoni-baritoni) dialogi jauhoi julmetusti ja yhteissointi oli rikas ja täyteläinen. Hynninen on pääasiassa itse säveltänyt ja sovittanut Auteur Jazzin musiikin. Soundissa on väkevä 60-lukulainen klangi, jota on maukkaasti modernisoitu.
Ranskan auteur tarkoittaa keksijää, erityisesti kirjailijaa, ja myös elokuvaihmiset ovat omaksuneet tämän tittelin. Filmeistä innostunut Hynninen omaksui idean jazziin sovellettavaksi, ja mikäs siinä. Hauskuus yltää biisien nimiinkin (Who struck John, Congo Square jne.). Vauhdikkaimmat kappaleet voisivat varmasti ollakin action filmin takaa-ajokohdan musiikkia.
Levyllä esiintyvää, lähes Basian veroisesti laulavan Sara Sayedin osuutta live-suorituksessa jää hieman kaipaamaan, muutoin tämä setti oli mitä täydellisin kuuntelunautinto. Hynnisellä on jazzmaailmassa ainutlaatuinen huumorintaju, ja hän nauttii ilmiselvästi soittamisesta – ei meinaa lavalla nahoissaan pysyä. Ja näinhän se pitääkin olla.
Hynnisen kirjoittamista stemmoista on aivan pakko pitää, siksi kekseliäitä ne ovat. Kokoonpano on hieman poikkeuksellinen, mm. kaksi saksofonistia (ilman vaskia) ja kaksi lyömäsoittajaa uudentaa hienosti sointia ja tyylilajille tunnusmerkillisiä rytmikoukkuja satelee ehtymättömällä tarmolla. Nopeatempoisella irrottelullaankin yhtye säilyttää silti jämptin täsmällisyytensä.
Elifantree vauhdissa
Saksofonisti Pauli Lyytisen omailmeinen idea, Elifantree, osoitti ammattimaisen lavataitonsa mm. Raahen Rantajatseissa viime kesänä. Kuitenkin trio on onnistunut säilyttämään tuoreutensa ja lähes lapsenomaisen innostuksensa; välillä tuntuu, että lavalla ollaan nyt ensimmäistä kertaa, eikä mikään ole ihan varmaa.
Ja siltikin on; bändi tietää tarkalleen, mitä se on tekemässä. Trioa on luonnehdittu “vaihtoehtoiseksi pop/jazz -musiikiksi punk-asenteella”, ja se toivottavasti kertoo jotakin. Bändiä on hieman vaikea ymmärtää ja sitä on ylivoimaisen hankala selittää – se on itse koettava.
Tenorisaksofoni ja Anni Elif Egecioglun vokaaliosuudet tavoittelevat jotakin näkymätöntä, eteeristä ulottuvuutta – yhtä mahdollista on, että trion jäsenet ovat siellä, ja koettavat sieltä päin kurkottaa meitä taviksia kohti. Niin tai näin, yhtye oli nytkin ainutkertainen kokemus.
Lyytinen oli myös kehittänyt erikoista soittotyyliään tuottaa ääntä saksofonista ilman puhallusta. Efektilaitteiden avulla hän soitti itsensä kanssa äänissäkin – nämä jaksot eivät esteettisesti kuulostaneet erityisen kauniilta, pikemminkin haudantakaisilta, mutta niiden tehoa ei käy kiistäminen.
Lyömäsoittaja Tatu Rönkkö rikastaa yhtyeen soundia oivallisesti syventäen sitä muutoinkin kuin lyönnin osalta. Muut soittimet tässä konseptissa tuntuvat jo ajatuksenakin mahdottomilta. Trion jäsenten kontakti toisiinsa on poikkeuksellista.
Egecioglun ilmaisu on omaleimainen ja meillä kovin epätavallinen synteesi lausuntaa ja indifferenttiä, foneettista ääntelyä – hän myös laulaa melko paljon. Tuotoksen skaala on todella väljä, lapsenomaisesta naukumisesta hyytävän huutoon ja kehräävään viettelykseen.
Elifantree esiintyi Seinäjoen oppilaitoksissa koululaiskonserteissa, ja lisäksi myös pääkonserteissa. Hienoa kulttuurityötä.
Pohjanmaa on jazzmaa
Jazzpäivillä tarjoutui kuultavaksi lyhyessä ajassa häkellyttävän paljon jazzin uusia ja vanhoja lajityyppejä. Pohjalaiset jazzyhtyeet antoivat vahvoja näyttöjä genretuntemuksestaan ja osaamisestaan konserteissa ja jameissa. Erityisen tunnelmainen oli Lucacks-Ojaniemi Groupin tangosessio torstaina. Bändi oli jalostanut edelleen jazziksi sovitettua tangosikermää, josta saatiin nauttia viime kesän Tangomarkkinoilla; Tulisuudelmia, Mustasukkaisuutta, Hurmio jne.
Nuorekas R-Fly ja varsinkin sen keskushahmo, saksofonisti Late Asu esitti hyvin mielenkiintoisia otteita. Kannattaa painaa nimi mieleen – tästä bändistä kuullaan vielä. Groove Yard oli myös nimensä veroinen svengiryhmä, ja viehättävä Annika Mustonen (Tatsin hallituksen jäsen myös) yhtyeen solistina oli kerrassaan valloittava. Yhtye tunnelmoi komeasti erityisesti vanhan sävelmateriaalin parissa (Whisper not, Don’t mean a thing, Hipanema jne.).
Aivan tuoreen, funky-sävyisen ulottuvuuden Pohjanmaan yhtyeisiin toi Soulful 5, jonka nuori rumpalilahjakkuus Jere Lahti veti päivien innostavimman rumpusoolon. Sielukas Viitonen oli pakannut settinsä täyteen tuhtia soulin poljentoa ja tuimaa rytmibluesia. Solid Green toi ajoin jo mieleen Johnny Guitar Watsonin parhaimmillaan. Tiukka Narsisti huipensi onnistuneen session.
Paikkakunnan ylpeys on Isoo Orkesteri, nuorista ja varttuneista soittajista koottu big band. Sen löivät takavuosina kasaan saksofonisti Esa Kivimäki ja kapellimestari Alf Mylläri. Tavoitteena oli luoda erityisesti nuorille foorumi ja soittomahdollisuus, jossa voi perehtyä jazzin soittoon ja olla osa suurempaa soittoyhteisöä.
Isoo Orkesteri on tehnyt hienoa työtä. Orkesteri selviää jazzin standardikirjallisuudesta uskottavasti, tarvitsematta turvautua kevennettyihin sovituksiin. Haasteellisempi ja uudempi kirjallisuuskin luonnistuu näiltä Pohjanmaan hurjilta. Paikallislähtöistä jazzia edustaa myös osittain samoista muusikoista koottu Coltrane Oy, jossa soittaa joukko Seinäjoen seudulta lähtöisin olevia rytmimusiikin ammattilaisia.
Hyviä tunnelmiakuvia
Seinäjoen ohjelmaan oli sisällytetty myös elokuvaesitys, Arto Tuohimaan ohjaama Sketches of North. Kyseessä on mustavalkofilmi trumpetisti Verneri Pohjolan ja säveltäjä Kerkko Koskisen yhteistyöprojektista ison orkesterin kanssa.
Tuohimaan vapaasti muotoiltu dokumentti seuraa Agathan (pohjoisen tunnoilla varustettu jazzlevy, johon inspiraation antoi Miles Davisin & Gil Evansin Sketches of Spain) tekoprosessia. Kuvamaisemaa on kehitelty Koskisen musiikin pohjalta.
Elokuvassa valotetaan niin levyttämisen haasteellisia hetkiä kuin muusikoiden soittoperiaatteita ja säveltäjän työn pedanttisuutta. Levytysstudiolla on läsnä johtava kotimainen muusikkojoukko. UMO Jazz Orchestraa johtaa Kari Heinilä ja soolopianossa kuullaan Tuomo Prättälää.
Kaupunkimelankoliaa, menevää elokuvajazzia, tummia hetkiä syksyisellä Töölönlahden rannalla, vapussa kupliva Helsinki – siinä mainioita filmin aiheita. Elokuva huipentuu levynjulkaisukeikkaan Helsingin juhlaviikkojen Huvilatelttaan syksyllä 2007. Tunnelma on tässä vaiheessa korkealla, joten tässä on välttämätön tutustumisen kohde Pohjola-faneille.
Seinäjoella oli filmin esittämisessä pieniä teknisiä vaikeuksia, mutta n. 45 minuutin filmistä ehdittiin nähdä reilut puoli osaa, ja se oli sykähdyttävä ja tehoava akti ja sopi erinomaisesti konsertti-illan henkeen. Myös Jussi Asun Black & White Jazz-valokuvanäyttely Still Standing -kulttuuriravintolassa oli ylöskohottava elämys; avartava näkymä vuosikymmenien aikaiseen jazzin konserttiakteihin Suomessa!
SKETCHES OF NORTH – trailer
{youtube}YAUuMqpyYwk{/youtube}
Valtakunnalliset Jazzpäivät Seinäjoella: Suomen Jazzliitto & Tatsi ry
Jazzpäivien Avajaiset ke 17.11. Jussi Asun “Black and white jazz” -valokuvanäyttelyn avajaiset ja
livemusiikkia (Culture Club Still Standing, Torikatu 9, Seinäjoki)
Superjazzjamit to 18.11. (Viihdemaailma Ilona, Kalevankatu 2, Seinäjoki). R-Fly, Lucacks-Ojaniemi Group, Groove Yard, Soulful 5.
Jazzseminaari ja soundipaneeli 19.11. (Rytmikorjaamo, Vaasantie 11, Seinäjoki). Luennoitsijoina Jussi Kannaste ja Sami Linna. Paneelin vetäjänä Suikki Jääskä
Perjantaiklubi 19.11. (Viihdemaailma Ilona) Elifantree; Auteur Jazz; Mikael Svarvar Band; Sketches of North -jazzelokuva.
Jazzrumpuklinikka la 20.11 (Rytmikorjaamo). Luennoitsijoina Teppo Mäkynen ja perkussionisti Abdissa “Mamba” Assefa.
Juhlakonsertti 20.11. (Nuorisokeskus, Puskantie 3, Seinäjoki): Isoo Orkesteri; Coltrane Oy, Vuoden
2010 Yrjö -jazzpalkinto.
Jazzpäivien Lauantaiklubi 20.11. (Viihdemaailma Ilona): Timo Lassy Band; DJ Jatsipetsi.
