Arkkitehti, muotoilija ja muusikko Jarkko Puro ja Mika Huusari orkestereineen järjestivät levynjulkistustanssiaiset legendaarisessa merimieskapakka Kairossa lauantaina 22. maaliskuuta.
Tanssiaiset oli suuri menestys, salin istumapaikat oli hyvissä ajoin miehitetty ja osa joutui seisoskelemaan baarissa. Runsaslukuinen yleisö, joka edusti mainiosti Kotkan eri musiikki osa-alueita; oli Kymi Sinfoniettan, Junnun Lauluseuran, Kotka Jazzin, Kymijoen Lohisoiton sekä muita elävän musiikin ystäviä ja muusikoiden sukulaisia.
Kysymyksessä on orkesterin esikoislevy, jonka taustatietoja tässä levyn kansitekstistä.
“Yhteistä matkaa voi arvioida ainoastaan käsissä olevalla äänitteellä. 14 vuotta harjoituksia, keikkoja, kilometrejä pilkkopimeällä tiellä sekä lukemattomia kokemuksia ja uusia ystäviä on nyt puristettu millimetrin paksuisen muovikiekon sisään. Ylpeänä voimme esitellä sitä: Tää on meijjän levy, myö ollaan tää itte tehty. Orkesterin esikoislevy on samalla historiikki, väitöskirja, katse tulevaisuuteen ja ennen kaikkea syvä kumarrus kaikille ystäville ja yhteistyökumppaneille. Levyn kappaleiksi on valittu vuosien saatossa parhaiten kypsyneet esitykset. Musiikkia kotoa, lähivesiltä ja vesien takaa. Välillä soitetaan ison orkesterin runsaudella ja toisinaan kuiskauskin pitää sisällä kaiken sen, mitä sanoa tarvitsee”.
Jarkko Puro lauloi ja soitti huilua sekä juonsi yhdessä Mika Huusarin kanssa tanssiaiset. Mika Huusari orkesterissa soittivat Mikan harmonikan lisäksi Jarkon isoveli Marko Puro pianoa sekä lauloi, Harri Heininen rumpuja ja Jorma Ojanperä kontrabassoa. Vierailevina solisteina kuulimme viulisti Riikka Luostarista , klarinetisti Heikki “Porky” Kauppista sekä Jarkon poikaa Konstaa (14v) joka soitti Cajon-laatikkorumpuja ja rumpuja.
Tanssiaisissa noudatettiin suomalaiskansallista tapaa, valssit, tangot, humpat, “slovarit”, cha-chat, beguinet, iskusävelet, jazzit ja fox-trotit soitettiin pareittain. Tanssit aloitettiin merimieskapakkaan sopivalla Olavi Virran valssiparilla Tähti ja meripoika/ Yö kerran unhoa annoit. Jarkko oli laulusolistina useassa kappaleessa niin suomeksi kuin vironkielellä R. Valgren säveltämissä kappaleissa sekä soitti hienoja huilusooloja. Riikan taidokasta viulun soittoa kuultiin mm. Katupoikien laulussa, cha-cha Caprissa, Täysikuu tangossa ja Moon Riverissä. Mika urakoi orkesterin johtajana ja juontajana soitellen hienoja säveliä hanurillaan. Klarinetisti Kauppisen sooloja kuulimme mm. Mona Lisassa, Sway-cha-chassa ja Kissa vieköön. “Slovareita” soitettiin mm. Erik Lindströmin Armi, The Shadow of Your Smile.
Musiikinopettaja/ teatterin kapellimestari Marko Puro, joka on Kotkan lahja Helsingille, soitti pianolla hienoja sooloja ja lauloi mm. Helsinki-foxin. Rytmikkäästä kompista vastasi rumpali Harri Heininen ja basisti Jorma Ojanperä sekä Puron nuoriso-osaston Konsta laatikkorummulla. Illan kohokohta mielestäni oli Irving Berlinin Cheek to cheek, jossa ensin hienon pianosoolon soitti Marko sitten pikkuveli Jarkko lauloi sen englanniksi ja Marko ruotsiksi (Kind mot kind). Cheek to cheekin parina oli Helismaan suomentama Daiga daika duu. Tanssiaset päättyivät kaikkien esittämään Sulle salaisuuden kertoa mä voisin/ Moskovan valot. Huusarin kysellessä yleisöltä olisivatko he tulossa uudestaan tälläisiin tanssiaisiin, vastaus oli yksimielisesti kyllä. Encorena ja yhteislauluna soi kotkalaisten kansallislaulu Kotkan poikii ilman siipii sekä Saarenmaan valssi päätti tanssiaiset.
Väliajalla ja tanssiaisten jälkeen uunituore levy Jarkko Puro & Mika Huusari orkestereineen meni hyvin kaupaksi nimikirjoituksien kera. Levy on myynnissä Kotkan Sävelaitassa.