Kolmisen vuotta sitten perustettu sekstetti, Augur Ensemble, on kansainvälinen bändi, jonka ytimen muodostavat sveitsiläiset, kontrabassoa soittava Kaspar von Grünigen ja pianisti Fabian M. Mueller, jotka kokosivat Augurin vuonna 2010. Kolmas sveitsiläinen yhtyeessä on viulisti Simon Heggendorn. Trumpetisti Eirik Dørsdal ja rumpali Øyvind Hegg-Lunde sitä vastoin tulevat molemmat Norjasta. Soittajat olivat nyt ensimmäistä kertaa Suomessa paitsi rumpali Hegg-Lunde. Nyt kiertueella oleva kokoonpano juhlistaa tässä kuussa ilmestynyttä ensimmäistä CD-julkaisuaan The Daily Unknown. Julkaisukiertue alkoi neljällä keikalla Sveitsissä, minkä jälkeen he ovat Saksan Freiburgin kautta matkustaneet Suomeen. Miksi juuri Suomi on valittu yhdeksi kohteeksi, saattanee johtua siitä, että yhtyeessä soittaa selloa ja laulaa ruotsalainen Anni Elif Egecioglu. Annin me taas tunnemme paremmin Elifantree triosta yhdessä Tatu Rönkön ja Pauli Lyytisen kanssa.
Kolmen Suomen keikan avaus tapahtui eilen Flame Jazz organisaation järjestämänä Jazzklubi Monkissa Turussa. Monkin tila on varsin pieni, mutta tällä kertaa ei perjantai-ilta kuitenkaan tuonut kuuntelijoita salin täydeltä. Varsinaista lavaa Monkissa ei ole, vaan esiintyminen tapahtuu lattiatasolla baaritiskin vieressä. Soittajat ovat hyvin lähellä kuulijoita ja tunnelma on siten varsin tiivis ja intiimi.
Täysin akustisesti soittavan yhtyeen instrumenttijakauma ei seuraile totuttuja kaavoja, vaan on pikemminkin poikkeava myös soinniltaan. Monkissa tästä akustisuudesta jouduttiin hieman tinkimään, sillä yhtyeen esiintymisissä tavallisesti käytetty flyygeli ei olisi tiloihin mahtunut kuin palasina. Müller soitti tällä keikalla yhtyeen Helsingistä mukanaan tuomaa sähköistä Wurlitzer -kosketinsoitinta.
Bändi ei sinänsä, nimensä mukaisesti, ennustellut mitään, vaikka melko äkkiarvaamattomia äänikuvioita viljelikin. Soitossa ei kuljettu sovinnaisesti perusjazzkaavion mukaisesti, vaan musiikki haki tilaa omalta kiihdytyskaistaltaan ja päästeli kohti horisonttia täysin omalla tavallaan, omin ehdoin. Kokoonpano yhdisteli keskenään herkkää kamarijazzia ja välillä hyvin kulmikkaiden rytmisten kuvioiden kautta räväkästi änkyräväärä improvisoitua musiikkia. Tuloksena oli omintakeista, ennalta arvaamatonta, tummansävyistä, mystistä jazzia, missä liikuttiin paikoitellen pimeyden ytimessä. Monkin hämäryys laskeutui soittajien ympärille ja rajapinnat sekoittuivat monisäikeiseksi äänimatoksi.
Yhtye aloitti kahden setin mittaisen konsertin Kasparin sävellyksellä Lirum. Basson tukevaa jumputusta ja sitä täydentävät rauhalliset jousisäestykset rikottiin paikoin voimakkaan tanakoilla nopeasti syntyneillä rytmin muutoksilla. Gold and Misery ja Treppenhaus etenivät melko rauhallisissa tunnelmissa. Eirik Dørsdalin trumpetti puhutteli hyvin minimalistisesti, mutta äityi välillä ärhäkkään riitaiseksi. Romainmôtier -kappale oli saanut nimensä, Annin kertomuksen mukaan, hyvin kauniilla paikalla sijaitsevasta tosi vanhasta luostarista, missä yhtye oli harjoittelemassa ja mistä myös kiertue lähti liikkeelle. Herd ja viimeisenä esitetty Sog saivat lujasti ilmaa siipiensä alle ja riepottelivat kuulijaa mennen tullen alati vaihtuvien rytmisten kuvioiden ryöpsähdellessä kuuman kiivaasti säkenöiden ympärilleen. Muita kuulemiamme kappaleita olivat Egon, Corridor, Strange Neighbour, The Daily Unknown ja Ache and Heart.
Sävelletty pohja ja sen sovittaminen improvisoidusti johdettuihin osioihin sai Augur Ensemblen musiikin kuulostamaan rikkaalta ja vaihtelevalta. Pelkistetty äänimaailma kulki minimalistisista ja pehmeistä suhinoista, nopeiden rytminvaihtelujen kautta kovaan äänenkäyttöön. Akustisessa ympäristössä yhtye leipoi viihdyttävän miellyttävän äänimaton, missä oli voimallisesti herättävää terävää dynamiikkaa ja orkestraalista sävelryöpytystä.
Tällaisissa tunnelmissa tätä yhtyettä voi kuulla vielä tänään Loviisassa ja tiistaina 26.3. Helsingissä Ravintola Laulumiehessä. www.augurensemble.com
