Gerard Presencer kuulostaa ranskalaiselta nimiyhdistelmältä. Hän on syntynyt Englannissa, soittaa Tanskan radion big bändissä ja opettaa Saksassa, siis varsin eurooppalainen muusikko. – Sanoudun täysin irti Brexitistä.
Tässä konsertissa kyse oli eurooppalaisesta jazzista, siis ei amerikkalaisesta. – Who cares, ajattelin. Ainoa mikä tästä konsertista puuttui, oli kolmimuunteisuus. – Haittaaks se? olisi viisas vaimoni kysynyt. Jos siis olisi kysynyt, vastaus olisi ollut: – ei haittaa.
Gerardin sävellykset ja sovitukset olivat sitä mitä big bändeille on kirjoitettu viime vuosikymmenten aikana. Päällekkäisiä riffejä, rankkoja sointuja, tiukkaa unisonoa solistin ja soitinryhmän tai yksittäisen orkesterimuusikon kanssa.
Flygeli/pasuuna, flygeli/kitara, flygarit/pasuunat 2 kumpaakin ja ihan mitä vaan yhdistelmiä. Kitaran ja basson monipolvisia kulkuja, vahvoja pianoakordeja, tiukkaa rummutusta ja vahvaa bassoa.
Sitähän se on. Saako konsertin yleisö esityksestä sitten jotain ainutkertaista irti, riippuu soittajien innostuksesta ja esitystilanteen tunnelmasta. Nyt oli sitä jotakin ilmassa.
Gerard soittaa 10 vuotta vanhaa, hieman jo vammojakin saanutta flyygelitorvea. Torvi ja suukappale näyttivät olevan varsin kuluneessa kondiksessa. Kun kysyin suukappaleen pinnoituksesta, sanoi Gerard, – olen allerginen kullalle ja tämän tehnyt firma teki konkan, joten en voi tilata uutta.
Gerardin opettajatausta tuli ilmi kappaleiden välisissä juonnoissa ja suomalaisten nimien lausuminen ei ole tunnetusti helppoa, mutta asian turha korostaminen ei tee asiaa myöskään yhtään helpommaksi. Biisien taustoittaminen on kyllä aina mielenkiintoista.
Gerardin omia sävellyksiä olivat Another Weirdo, Blues for Des, Ballad or Tango of the Missunderstood ja Devil´s Larder, kuten myös päätösbiisi Istanbul. Lainoja oli sitten Wayne Shorterin Footprints, Rollareiden Paint It Black ja Faction (i Can´t Get No Satifaction). UMO soitti torstaina Beatlesia ja niin myös lauantaina EBB, teeman Eleanor Rigby.
Aloitusteema Weirdo tarjosi soolopohjaa Jussi Kannasteelle, Footprintsin teeman kyllä tunnisti, vaikka Gerard oli rakentanut sen kitara-piano-basson riffin päälle soitetulla fonisektio-teemalla, pitkiä ääniä lyhyiden päälle toimi hyvin yhteen. Vahvat soolot Manuel Dunkelilta ja Heikki Tuhkaselta, joka ehti kahteen pasuunasektioon saman viikon aikana.
– Luulin säveltäneeni tangon, mutta kaverit sanoivat että se balladi, siitä tämän seuraavan kappaleen nimi, Ballad or Tango of the Missunderstood. Kaunis teema, josta Lenni-Kalle sai hyvän alustan soololleen. Tällä kertaa näihin kappaleisiin sopi paremmin sähköpiano, mutta sehän Lennillä on myös hallussa.
Varsinkin Gerardin omissa kappaleissa hän selvästi oli päättänyt haastaa trumpetistit vuorollaan eri puolilla Eurooppaa. Espoo Big Bandin sektio suoriutui haasteesta hyvin ja varsinkin sen äänenjohtaja Tero Lindberg sai lämpimän tunnustuksen kapulta.
Eleanor Rigby oli tällä kertaa viritelty beat-lattarikompin päälle ja nyt päästettiin Jukka Eskola irti. Kapellimestari istuutui pöydän ääreen ja selkeästi nautti Jukan soitosta yleisön mukana. Jukan ojentaman viestikapulan otti vastaan Pope Puolitaival ja kuljetti soolon lopun teeman kertaukseen.
Paint it Black ja Faction olivat ohjelmistossa yhteistyöstä, jota Gerard oli tehnyt 2010 rollarirumpali Charlie Wattsin kanssa. Levy julkaistiin vuonna 2016. Rockin lisäksi Charlie salainen pahe on jazz ja sen kuningaslaji, eli bigbandissa soittaminen. Gerard sovitti levyllisen musiikkia, joukossa kaksi rollariklassikkoa.
Kitaraballadiksi muuttuneen Paint it Blackin tulkitsi upeasti Jarmo Saari. Faction oli myös mainio versio, joka täydensi rock-jazz-viikon, jonka aloitti UMO omalla beatles-konsertillaan. Kuka sovittaisi hassisen konetta tai j.karjalaista?
Biisilista viimeisenä esitettyyn Istanbuliin loi itämaista tunnelmaa Rami Eskelinen malleteilla ja Ari Jokelainen lumosi basaariyleisöä sopraanosaksofonilla ja tietysti Gerard itse.
Vaikutti siltä että yleisön lämpimät aplodit olisivat yllättäneet esiintyjät, sillä ylimääräistä ei nuottikansiosta löytynyt. Niinpä keikka aloitettiin alusta uudelleen ja Another Weirdo meni ehkä jopa liukkaammin kuin ensimmäisellä kerralla.
Gerard Presencer with Espoo Big Band
Lauantai4.11. klo 19.00 Cafe Louhi, Espoon Kulttuurikeskus
