Promoottori Jyrki Laihon luotsaama Validi Karkia -Klubi järjesti Porin kaupunginkirjaston kokoustilassa lauantai-iltana 25.10. erikoisen kokeellisen elektronisen musiikin konserttikokonaisuuden. Suomalaisista esiintyjistä illan aloitti Tommi Keränen, joka on 10-vuotistaiteilijajuhlakiertueella. Sveitsiläinen, noisen, nyky- ja kamarimusiikin säveltäjä ja improvisoija Antoine Chessex (s. 1980) jatkoi siitä mihin Keränen lopetti ja lopuksi seikkaili vielä suomalaisen undergroundin legendan Veli-Matti “Läjä” Äijälän johtama The Kolmas -yhtye sähköisessä virtapiirissä.
Kotimaista elektronista äänitehtailua
Kokeelliseen elektronimusiikin sooloartistina tunnustettu Tommi Keränen viettää tänä vuonna 10-vuotistaitelijajuhliaan. Soolouransa aikana hän on ehtinyt esiintyä kotimaan lavojen lisäksi paljon myös ulkomaisilla konserttilavoilla ja festivaaleilla. Uransa aikana hän on julkaissut parikymmentä äänitettä sähköjännitteistä musiikkia. Yksin esiintyessään Keränen loihtii elektronista ”meteliä” itse tehdyillä ohjelmilla varustetun tietokoneen avulla yhdistämällä sen kautta ulostuottoon matalajännitteistä sähköistä ”rähinää”.
Varsinaisesta hirvittävästä metelistä ei sinänsä voinut puhua, vaikka välillä tuntui, että sotatila oli syttynyt. Rankan painava ”prötkötys” oli kuin konekivääri olisi jäänyt jatkuvalle sarjatulelle, kunnes raastava ujellus sai otettua ylivallan.
Keränen toimi koneistonsa kanssa oikeastaan melko hillitysti, vaikka virtapiirien muodostamasta sähköisten äänien sekamelskasta tuntui syntyvän melkoisen kakofoninen kuuma keitos. Volyymi oli sen sijaan verraten kova, joten korvatulppien käyttöä ei voinut pitää liioitteluna.
Ennen vanhaan säätöjä tehtiin auton virranjakajan kanssa aika usein. Moottoria ei saatu käynnistymään millään katkojan kärkivälin epäonnistuneen ajoituksen vuoksi, mutta näpeille napsahteli välillä inhottavasti. Keräsellä johdot releineen, vipuineen, painikkeineen ja säätönappuloineen olivat hallinnassa. Vaikka häiriötiloista syntynyt äänien rosoinen särö ja rätinä olivat paikoin jäätävän kylmää kyytiä, niin katkojan kärkiväli tuntui olevan oikea ja sormet säästyivät palovammoilta.
Esityksen edetessä Keränen teki teknisesti monivivahteista elektronisten laitteiden kytkentöjen avulla toteutettua hälyäänistä muodostettua instrumentaatiota, missä oli värikkään eläimellistä sutinaa ja improvisaation voimaa. https://soundcloud.com/tommi-keranen
Seikkailua äänien tuottolähteellä
Antoine Chessex on ääniseikkailija, jolle instrumentti ei sinänsä merkitse mitään, se voi olla hänen mielestään mikä tahansa soitin. Hän soittaa saksofonia, mutta hän on antanut ymmärtää, että se voisi olla mikä hyvänsä, piano, kitara tai joku toinen puhallinsoitin. Hänen sävellystuotantonsa ei kohdistu mihinkään yksittäiseen tyylisuuntaan, vaan hänelle esittämisessä tärkeintä on aina huomioida olemassa oleva ympäristö, missä äänenmuodostusta kehitetään esittämisen tasolle.
Antoine on sanonut, että ääni on se mikä ratkaisee. Se ei synny pelkästään soittimesta, vaan ympäröivä tila kaikkine siellä havaittavissa olevine elementteineen antavat äänelle sen värikkyyden. Se on lopullisesti se ääni, minkä kuulija aistii ja mistä esityksen kokonaisuus syntyy. Ympäristö luo mielikuvan soitetusta äänestä, sen mukaan myös esitys syntyy, lähtee liikkeelle ja etenee näiden esityspaikan lähtökohtien ohjaamana. Ilmaisu kehittyy siitä miten soittaja pystyy luomaan ääniä, mitkä luontuvat parhaiten ympärillä olevaan tilaan ja siitä soittajan saamaan energiaan.
Vaikuttaessaan kymmenisen vuotta 2000-luvun alusta viime vuoteen Berliinissä Antoine Chessex oli aktiivisesti mukana projekteissa, joissa hän kehitti omaa soolorepertuaariaan. Vuosien saatossa hän on kulkenut noisen, nykymusiikin, improvisaation ja elektronisen musiikin rajapinnoissa. Esityksessään Porissa Antoine kulki esityshetken improvisoinnin keskiössä, tavalla, mikä on tyypillistä jazzmusiikissa. Hän ei soittanut kuitenkaan suoranaisesti jazzia siinä muodossa, mitä me sillä ymmärretään. Ilmaisussaan hän lähti soittamaan tunteen ja esitystilasta syntyvän tunnelman mukaan ajattelematta onko soitettava musiikki jazzia tai jotain muuta.
Soolokonsertti oli välillä henkeäsalpaavan jäntevää Antoinen hyödyntäessä kitaravahvistimien ja sähköisen muokkauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Hän käytti erinomaisesti kiertohengitystä ja oli maagisen musertava ja tehokas kuin Colin Stetson, joka osaa todella mahtavasti tämän tekniikan. Kiertohengityksen ja luuppauksen avustuksella Antoine synnytti täyteläisen vellovan ja jatkuvasti paksuuntuvan äänien vyöryn, mistä kehittyi yhtenäinen painavan tiheä äänimassa saliin.
Rankka runttaava elektroninen vyörytys tunkeutui luihin ja ytimiin armottoman julmasti, mutta muuttui nopeasti totaaliseksi tyhjän ”piipun” puhallukseksi äänen vaihtuessa akustiseksi. Antoine kierteli hetken salissa puhaltaen jäntevästi ja ottaen samalla seinistä resonanssia kiertopuhalluksen vahvistamiseksi. Esitys päättyi hienosti väreilevään äänten kirjoon.
Lisää tehostettua saksofonin äänimassaa voi kuunnella osoitteessa https://soundcloud.com/antoine-chessex
Elektronista aavemusiikkia
Torniosta kotoisin oleva Veli-Matti ”Läjä” Äijälä (synt.1958) on toiminut aktiivisesti laajalla sektorilla musiikin saralla vuodesta 1978 lähtien. Äijälä on muusikko/laulaja, hän sanoittaa, toimii sarjakuvapiirtäjänä ja on tavoitteellinen improvisoija monen suunnan musiikin saralla. Hän ei ole takertunut johonkin tiettyyn yksittäiseen linjanvetoon, vaan toimii musiikin saralla laajasti eri genreiden parissa. Ylläpitäessään pienimuotoista IKBAL (Ismon Karkean Brutaalit Aavikkolevyt) levy-yhtiötoimintaa Äijälää voitaneen pitää myös tuottajana. Hän on Suomessa varsinainen musiikkialan monitoimimies ja samalla kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia underground-musiikintekijöitä.
Äijälä pitää aktiivisena monta yhtyettä, joista Porissa esiintymässä oli jo 1970 -luvun lopulla perustettu The Kolmas, jolle on tyypillistä kokeellinen elektroninen minimalismi ja avantgarde-musiikki. Äijälä toteutti yhdessä Markku Leinosen kanssa syntetisaattoreilla kokeellista elektronista musisointia, mikä jatkui yhtenäisenä esityksenä neljän kappaleen verran muotoutuen herkästä minimalismia raivokkaampiin irtiottoihin.
Vaikka tällaisessa sähköisessä tuotoksessa ei juuri svengiä löydy, niin toisessa kappaleessa alkoi jalka hieman vipattaa hienoisen rytmibeatin tahdissa. Neljännessä kappaleessa loppua kohden kiihtyvä vauhti oli kuin auton kaasupoljin olisi painettu pohjaan ja lähdetty vapaaseen lentoon.
Validi Karkia -Klubi
Porin kaupunginkirjaston kokoustila, 25.10.2014
Klo 18.00 Keränen (FIN)
Klo 18.30 Antoine Chessex (CH)
Klo 19.00 Läjä Äijälä / The Kolmas
