Jostain se ajatus aina lähtee, jos ei lähde ei tapahdu juuri mitään. Musiikin tekeminen vaatii vuosien harjoittelua, sovitustaitoa, tiloja, välineitä jne. mutta jos ei ole ideaa ja paloa jää lopputulos paikallaan junnaamiseksi. Onhan vanhan, moneen kertaan kuullun ohjelmiston hyvin soitetulla esityksellä toki omat kuulijansa. Uusia tajunnan räjäyttäviä kokemuksia kuitenkin on harvemmin tarjolla ja kun sellaisessa saa olla mukana tekijänä tai kokijana niin silloin on kyseessä wau-kokemus.
Musiikin monitoimimiehelle, yliluutnantti Tommi Suutariselle Brothers in Arms – kiertue on pitkäaikainen unelmien täyttymys. – Hard rockin ja klassisten instrumenttien yhdistäminen on haastavaa mutta musiikillisesti mielenkiintoista. Kun projektiin vielä saatiin mukaan Timo ”Stratovarius” Kotipelto, niin paketti oli valmis.
Neljän konsertin kiertue käynnistyi eilen Lahden Sibelius-talossa, tänään jatketaan Hämeenlinnassa, keskiviikkona Kulttuuritalossa Helsingissä ja torstaina pullistelevat Kuopion Musiikkikeskuksen seinät.
Varusmiessoittokunta kokoaa riveihinsä vuosiluokkansa parhaat soittajat, ääniteknikot ja viimeisimpänä mukaan on otettu myös media- ja pr-osaajat. Sadoista hakijoista valitaan 80 nuorta, joukossa myös muutamia kauniimman sukupuolen edustajia. Sama taistelijan peruskoulutus kaikille taiteilijoille on itsestäänselvyys. On hienoa, että mediataitoiset on huomioitu palvelukseenastumismääräyksiä kirjoitettaessa. Brothers in Arms – kiertueen saama näkyvyys valtakunnallisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä on myynyt mainitut neljä salia viimeistä paikkaa myöten täyteen.
Onhan heavy-klassikoita soitettu kaikenlaisilla kokoonpanoilla, mutta nyt esitetyt versiot olivat tuoreita ja mukana oli sellaista näyttämisenhalua, että kakkulat rapsis ja hilipata hoo. Sovittajat Samppa Leino, Saku Järvinen, Aapo Wiksten (myös laulusolina), Liisa Lipas, Heikki Elo, Erno Tiittanen jne. olivat tehneet hyvää työtä. Gary Mooren Over The Hills and Far Away´ssa säkkipillit soivat koko 30-päisen puhallinsektion voimalla, Procol Harum´in A Whiter Shade of Pale ja Salty Dog työllistivät juosisoittajia, Timo Kotipelto hehkutti tutuissa Stratovariuksen Unbreakable´ssa ja Deep Unkown´ssa. Väliin Cavatina kitarasoolona (jääkäri Tuomas Norjanen) Kauriinmetsästäjistä ja varsin svengaava Drum Salute. Joukkoon mahtui vielä Dio´n, Ritchie Blackmore ja Rainbow´in biisejä.
Kaksi tunnin settiä hyvällä meiningillä ja soundilla ja valoilla. Ekstrakehut rumpali Oskari Auramo, joka saisi varmaan kiinnityksen mihin tahansa heavybändiin, jos ei siirtyisi Varusmiessoittokunnan riveistä Kaartin soittokuntaan. Ylimääräisen jälkeen Sibelius-talon täpötäysi sali antoi ison käden seisaaltaan koko tuotantoryhmälle, jota piti hyppysissään yliluutnantti Tero Haikala.
PS. Nostalginen huokaus pääsi toimittajalta lukiessaan Jytinää, joka on Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan tiedotuslehti. Toukokuussa ilmestyneessä numerossa 1/2014 jääkäri Jere Paldanius aloittaa pääkirjoituksen seuraavasti. ”Näpeissäsi on tuore Jytinä, jonka painetussa muodossa ilmestyminen ei ollut itsestään selvää vielä reilu kuukausi sitten. Nimittäin lehteä oli alun perin tarkoitus alkaa julkaisemaan tästä numerosta lukien ainoastaan netissä, mutta kiitos viisaiden päälliköiden, fyysinen aviisi löytyy tupien pöydiltä myös tulevaisuudessa”.
Aikansa kutakin. Nettilehden nopeus on aivan ylivoimainen, vaikka paperilehti hyvin toimivan somen kanssa takaa myös ajantasaisen tiedonvälityksen.
