UMO-säätiö on luovuttanut Musiikkiarkistoon 15 hyllymetriä säätiötä ja UMO Helsinki Jazz Orchestraa (ent. Uuden Musiikin Orkesteri) koskevaa aineistoa. Arkisto käsittää yli 40-vuotisen historian aikana kertyneen dokumentaation kuten toiminta-asiakirjoja, lehtileikkeitä, valokuvia, masternauhoja, videoita ja julisteita.
UMO Helsinki Jazz Orchestra syntyi Heikki Sarmannon ja Esko Linnavallin johdolla perustetun The Finnish Jazz Music Workshopin tuloksena vuonna 1975. Kokoonpano sai lopulta Markku Johanssonin keksimän nimen, jolla levytettiin vuonna 1976 julkaistu The Latin Friends -levy.
Orkesterin pitkäaikaisena kapellimestarina toimi Esko Linnavalli (1941–1991) aina perustamisvuodesta kuolemaansa saakka. Tämän jälkeen orkesteria ovat johtaneet merkittävä joukko jazzmuusikoita kuten Markku Johansson, Eero Koivistoinen, Heikki Sarmanto, Kirmo Lintinen ja Mikko Hassinen. Orkesterin kapellimestari- ja solistivieraina ovat puolestaan olleet lukuisat legendat kuten Dizzy Gillespie, Maria Schneider, Gregory Porter ja Hermeto Pascoal. Vuonna 2020 orkesterin taiteellisena johtajana ja pääkapellimestarina aloitti Yhdysvalloissa syntynyt ja tällä hetkellä Itävallassa vaikuttava Ed Partyka.
Ennen vuotta 1984 orkesteri toimi osa-aikaisena kunnes Helsingin kaupungin, Yleisradion ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kolmikantasopimuksen myötä orkesterista tuli täysiaikainen ammattilaisorkesteri. Vuodesta 2008 lähtien toimintaa on ohjannut säätiö, jonka alaisuudessa orkesteri ja konserttituotanto toimivat. Säätiön toiminnanjohtajana toimii Eeva Pirkkala.
Orkesterilla on ollut tärkeä rooli niin nuorten jazzmuusikoiden ammattitaidon kehittäjänä, korkeatasoisen ulkomaisen ja kotimaisen jazzin esittäjänä kuin suomalaisen jazzmusiikin välittäjänä maailmalla. Osoituksena korkeatasoisesta taiteellisesta laadusta UMO Helsinki Jazz Orchestra on saanut muun muassa EMMA-palkinnon, Grammy-ehdokkuuden ja valtion säveltaidepalkinnon.
Aineisto sisältää merkittävän osan helsinkiläisen big band -orkesterin historiaa pääosin 1980-luvulta 2010-luvun alkuun. Aineisto ei ainoastaan avaa orkesterin toimintaa, vaan se myös kertoo laajemmin suomalaisesta orkesteri-instituutiosta, musiikkipolitiikasta ja -kulttuurista sekä paikallisuudesta.
Aineiston käsittely aloitetaan alkuvuonna 2020, ja aineisto on käytettävissä tutkimuksen käyttöön aikaisintaan syksyllä 2020.
