Musiikkiarkisto JAPA on saanut lahjoituksena Martti “Huuhaa” Innasen (20. maaliskuuta 1931 Helsinki – 3. joulukuuta 2014 Helsinki) aineistoja, jotka sisältävät fanikirjeitä, lehtileikkeitä ja esineistöä. Aineistot tuovat esille Martti Innasen moninaisen roolin yleisölleen. Hän on tullut monille tutuksi niin muusikkona, radiopakinoitsijana, humoristina, kansantaiteilijana kuin taidemaalarinakin.
Innansen aineistot ovat tutkittavissa Musiikkiarkisto JAPAn tiloissa kesäkuusta alkaen.
Martti ”Huuhaa” Mikko Sakari Innanen oli suomalainen humoristinen iskelmälaulaja, kirjailija ja taidemaalari. Hän tuli tunnetuksi kappaleillaan ”Elsa, kohtalon lapsi”, ”Urjalan taikayö”, ”Gunnar vierasmaalainen” ja ”Kumiteräsaappaat”. Innaselle on ainoana suomalaisena myönnetty yhdysvaltalaisen Billboard-lehden vuotuinen tunnustuspalkinto (1968).
Innanen teki myös ohjelmia Yleisradiolle, kirjoitti kirjoja ja piti naivistisen taiteensa näyttelyitä. Innasen lisänimi “Huuhaa” muotoutui hänen itsensä 1970-luvun yhdysvaltalaisten jazz-piirien innoittamana omaksumasta Hoohey-lempinimestä. Innanen itse ei pitänyt sen luomasta leimasta.
Norssin päätyttyä vuonna 1949 Innasta eivät jatko-opinnot kiinnostaneet. Taide ja erityisesti jazzmusiikki oli viehättänyt häntä lapsesta asti, joten Innanen ryhtyi ammattimuusikoksi soittaen aluksi rumpuja. Vuonna 1952 hänen soittimekseen vakiintui kuitenkin kitara. Innanen perusti vuonna 1954 oman MI-yhtyeen, joka läpäisi Yleisradion koesoittotilaisuuden, ja teki keikkoja tanssimusiikkia soittaen aina vuoteen 1964 asti. Sen jälkeen hän toimi kolme vuotta kitaristina Åke Sjöblomin yhtyeessä ja sitten vuoden Rolf Kronqvistin orkesterissa.
Innanen löi itsensä läpi vuonna 1967, jolloin hän levytti ensilevynsä, Erik Lindströmin säveltämän tangoparodian “Elsa, kohtalon lapsi”
YLE Elävä Arkisto: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/03/18/kauhistuttava-karvahattu-martti-innasen-vaiheita
