Storyvillen tarina alkoi 22 vuotta sitten, kun Jorma Railonkoskelle ensimmäisen kerran esiteltiin Museokadun ja Aurorankadun kulmassa sijaitseva katutason liiketila ja kellarin varastotilat. Kiinteistöä oli tarkoitus saneerata ja samassa yhteydessä oli syntynyt ajatus kellaritilojen jatkojalostuksesta. Kellari oli sokkeloinen ja matala. Vaikka useimmat projektiin osallistuvista henkilöistä aistivat edessään vain ongelmia, näki jazzrakennusinsinöörin silmät tilassa mahdollisuuden.
Oikeastaan tarina oli alkanut jo toistakymmentä vuotta aikaisemmin, kun Jorman omistamassa Tapiolan Linnunrata-ravintolassa silloin tällöin keikkaili Polaris Celebration Band ja lukuisa joukko pianisteja. Niin ja ehkä vielä paljon aikaisemmin kun nuori mies kuunteli siitä kuuluisasta Amerikan Äänestä musiikkia, johon syttyi elinikäinen rakkaussuhde.
Allekirjoittanut pääsi myös vierailemaan Museokadun kellarissa, jossa lattiaa piikattiin alaspäin, seiniä kaadettiin, palkkeja valettiin kattoon ja pilareita vahvistettiin.
Projektia varten oli palkattua parhaat erikoissuunnittelijat. Mm. ilmastointialalla syrjäyttävä ilmanvaihto teki tuloaan ja Jorman mielestä sellainen oli saatava myös Storyvilleen. Sisustusarkkitehdiksi Jorma oli palkannut ainoan henkilön, jonka makuun hän saattoi näissä asioissa luottaa, eli itsensä.
Remontti kesti aikansa ja samaan aikaan Suomi oli vajoamassa lamaan. Kaikki oli pelissä, mutta Jorma uskoi vahvasti asiaansa: “Kun lama on syvin, niin kansa kaipaa huvituksia”.

Jazzia ei soitettu Helsingissä juuri missään ja uusia ravintoloitakaan ei uskallettu avata. Ajatus seitsemän iltaa viikossa elävää musiikkia tarjoavasta klubista oli tosi villi. Raitiovaunujen kyljistä vuokrattiin ilmoitustilaa. Ja kun kutsuvierasavajaiset oli saatu juhlittua, alkoi edelleen Suomen jazzhistoriassa ohittamaton menestystarina.
Maanantaina 150, tiistaina 200, keskiviikkona 250, torstaina 350. perjantaina ja lauantaina 450 ja vielä sunnuntainakin 100 myytyä pääsylippua. Klassisen jazzin bändejäkin oli tarjolla useita, joten ohjelmistoon saatiin vaihtelua.
Ensimmäisen vuoden aikana luotiin kontakteja aluksi Ruotsiin ja Englantiin ja pian uusi keikkapaikka oli alan muusikoiden piirissä käsite, jonne haluttiin tulla eri puolilta maailmaa.

Ensin buukkausapuna toimi Esa Vilponiemi, sitten kymmenen vuotta allekirjoittanut. Jukka Järvelä aloitti vuonna 2002 ja Lasse Sirkko jatkoi viime vuoden loppuun. Nyt vuorossa on Storyvillen viides ohjelmapäällikkö Petteri Hasa.
Railonkoski filosofioi: “Nyt on tarkoitus palata taas enemmän juurille”.
Storyville oli aluksi auki 350 iltaa vuodessa. Nyt iltojen määrä on supistunut neljään viikossa. Bändejä on ollut joka ilta, kaksi parhaassa. Pianobaari ja terassi ovat myös toimineet pitempään kun kukaan enää muistaa.
Keikkailtoja on ollut yli 5000, muusikoita varovaisesti arvioiden 25.000.
Kun ravintolamyynnistä menee erilaisia veroja 40 %, on Storyville omalla myynnillään tukenut valtiota vähintään 25 miljoonalla ja päälle tulevat henkilökunnan ja muusikoiden maksamat verot. Railonkoski toteaakin: “Valtiovallan pitäisi olla onnellinen tällaisista yrityksistä, eikä yrittää laittaa kapuloita rattaisiin”.

Arvostettu jazzlehti Down Beat rankkasi Storyvillen maailman sadan parhaan jazzklubin joukkoon.
Storyvillessä ovat vierailleet kaikki alan merkittävät muusikot ja yhtyeet. Kenny Ball, Sam Butera, Leroy Jones, Gregg Stafford, Kermit Ruffins, Dutch Swing Gollege Band, Barrelhouse Jazz Band, Papa Bue Viking Jazz Band, Mandy Gaines, Tricia Boutté, Montenia, Ulf Johanssen-Were, Campbell Burnap…
Ja kotimaisista DDT, PCB, OTJB, Hot Papas, Bourbon Street Brothers, Oiling Boiling, Matti Konttinen, Nalle Lindström, Jukka Haavisto, Pentti Mutikainen, Erik Lindström, Riverside Rascals, Katja Toivola, Reine Rimón, Pekka Helin, Nat Newborn, Jussi Raittinen…
Molempia listoja voisi jatkaa loputtomiin, mutta yksi nimi vielä puutuu. Ensimmäisenä artistina Storyvillen lavalle nousi Antti Sarpila ja myös nyt 20-vuotisjuhlien kunniaksi Antti oli koonnut uuden nuorekkaan kokoonpanon, jolle voi vain toivottaa pitkää ikää, kuten myös Storyville-jazzklubelle.