Jorma Railonkoski (s. 4.11.1935). Diplomi-insinööri 1965, Vuoden yrittäjä 1998, City-lehti myönsi Helsingin ravintoladynastiat-arvostelussaan sijat 5-7 (koko perhe) 19.3.2010.
Classic jazz ry myönsi Railonkoskelle Louis Armstrong- palkinnon klassisen jazzin eteen tehdystä työstä Suomessa vuonna 2009.
”Meneillään ovat Storyvillen 20-vuotisjuhlat. Joukossa juhlii myös ravintolan perustaja ja omistaja Jorma Railonkoski. Ruosteisin aaltopeltikatoin ja viktoriaanisin pylväin sisustettua ravintolaa ei ole edes remontoitu kertaakaan. New Orleansin tyylinen “happy jazz” soi neljänä iltana viikossa. Orleansin tyylinen “happy jazz” soi neljänä iltana viikossa.
“Kun aloitin, minulle sanottiin, että voisin saada yhteiskunnan tukea jazzravintolaa varten. Mutta minun mielestäni yritykset rahoittavat valtiota, eikä päinvastoin”, Railonkoski sanoo.
Storyville onkin kansanedustajien suosiossa. Sauli Niinistökin viihtyi siellä puolivallattomina poikamiespäivinään.
Tiukkapipoiset jazzdiggarit sitä vastoin nyrpistelevät nenäänsä Storyvillelle. Ei kannattaisi. Sillä kukas tuolta asteleekaan lavan edestä ravintolan puolelle, ellei jazzfonisteista viilein Timo Lassy. – 30.1.2013 HS
Art goes Kapakka-festivaalin Helsinki hauskemmaksi -palkinnon saivat tänä vuonna ravintoloitsija Jorma Railonkoski, Helsinki Cup sekä We Love Helsinki -yhteisön Timo Santala .
Perustelujen mukaan yli 20 ravintolaa perustanut Railonkoski on ollut parantamassa ravintoloiden, kahviloiden ja klubien toimintaedellytyksiä byrokratiaa vastaan. Helsinki Cup sai puolestaan kiitosta nuorten jalkapalloilijoiden maailmankuvan avartamisesta ja We Love Helsinki terveestä kotiseutuylpeydestä. – 15.8.2014 2:00 HS
So where is the Beef
Kaikessa kiireessä unohdimme kertoa Jormalle, että hän sai palkintomme. Entisenä teekkarina ja ikuisena diplomi-insinöörinä hän varmasti ymmärtää tämän pikkuisen jäynän. Sillä Jorma ei kiitoksia kaipaa. Hänelle on tärkeää tehdä asioita, toteuttaa mahdottomiltakin tuntuviakin ajatuksia. Kun Jorma joskus totesi tuntevansa itsensä tuulimyllyjä vastaan taistelevaksi Don Quijoteksi, oli sopivaa antaa hänelle 70-vuotislahjaksi nahkakantinen, alkuperäiskielellä painettu teos. HA
Pitäisi varmaan mennä kansalliskirjastoon
Pientalojen rakennuskustannukset eri paikkakunnilla = The building costs of small houses in different localities
Tekijä: Jorma Railonkoski. Julkaisuvuosi: 1968
Taloudelliset näkökohdat seutusuunnittelussa
Tekijä: Jorma Railonkoski. Julkaisuvuosi: 1969
Pientalorakentamisen osuudesta ja edellytyksistä asuntojen tuotannossa Helsingin seudulla 1970-luvun alkupuolella
Tekijä: Jorma Railonkoski. Julkaisuvuosi: 1970
Sillä nämä teokset voivat olla ajankohtaisia edelleen.
Jorma siis aloitti uransa rakentamisen parissa
Teknillisestä Korkeakoulusta rakennusinsinööriksi vuonna 1965 valmistuneella Jorma Railonkoskella on takanaan myös menestyksekäs ura rakennusalalla VTT:n tutkijana ja Rakennus-Domino Oy:n toimitusjohtajana. (Jazzrytmit/Dixie).
Storyville
Jorma Railonkoski vietti nuoruutensa Helsingissä 50-luvulla. Jazzinnostuksesta kertoo mm. legendaarisen Old House -jazzklubin jäsenkortti. – Eräs hienoimmista kokemuksista oli Louis Armstrongin Messuhalli-konsertti vuonna 1952, muisteli Railonkoski Storyvillen 10 -vuotisjuhlassa ”jazzheräämistään” (Harri Aavaharju, Jazzrytmit 1/2002).
– Jazzklubiajatus tuli ensimmäisen kerran mieleeni vuonna 1983–84. Omistin siihen aikaan ravintola Linnunradan Espoon Tapiolassa. Kokeilimme jazziltoja. Meillä soittivat mm. Polaris Celebration Band, DDT Jazzband ja Jukka Haaviston Happy Swing Trio. Myös baaripianisteja oli melkoinen joukko. Ravintola sijaitsi kuitenkin liian kaukana Helsingistä ja luovuin ajatuksesta. Linnunradasta tehtiin sitten nuorison suosima Galaxy Club -disko, jonka menestys lähti liikkeelle kuin raketti.
– 1990 -luvun alussa minulle esiteltiin aivan alkutekijöissään oleva kellaritila Museokadun ja Aurorankadun kulmassa, Eduskuntatalon vieressä. Realinvestillä oli rakennuslupa ravintolalle. Paikka vain odotti liikeideaa ja minulla oli liikeidea. Pääsin mukaan suunnitteluun. Päätin, että nyt lähdetään tekemään jazzklubia, jossa voi ruokailla hyvin, ei siis tavallista ravintolaa, jossa soitetaan jazzia.
– Samaan aikaan hyvä ystäväni Matti Konttinen esitteli minut juuri perustetun Classic Jazz ry:n hallituksen jäsenille. Classic Jazzin jäsenorkesterit etsivät ravintolaa, johon keskitettäisiin siellä täällä soitetut irtokeikat. Joku kavereista taisi epäillä, ettei tästä mitään tulisi. Totesin vaatimattomasti, jos joku Suomessa saa tämän kannattamaan niin se olen minä. .
– Avajaisten yhteydessä eräs YLE:n toimittaja kysyi minulta: Oletko sinä ajatellut, että jos tämä konsepti ei toimi? Mitä sitten teet? Vastasin, että en ole, sillä minun ei tarvitse, sehän menee. Ja oikeassahan Railonkoski oli. Joitakin vuosia sitten arvostettu Down Beat -lehti rankkasi Storyvillen yhdeksi Euroopan parhaimmista jazzklubeista. (Jazzrytmit/Dixie).
Ei vain Storyville
Railonkoskien Happy Hour -yhtiöllä on Helsingissä useita elävää musiikkia esittäviä ravintoloita. Ne ovat antaneet parhaimmillaan bändeille jopa 1000 keikkaa vuodessa muista työpaikoista puhumattakaan. Yhtiöön kuuluvat lisäksi mm. Copacabana, On The Rocks, Rymy-Eetu ja LeBonk. (Jazzrytmit/Dixie).
Työtä
Jorma on huolehtinut työllistämisestä. Hän on vuosien varrella kirjoittanut mielipiteitään ja niitä on julkaistu ja jätetty julkaisematta. Ravintoloiden aukioloajoista, anniskelumääräyksistä, verotuksesta jne. Jos aihe kiinnostaa niin tekstejä löytyy googlettamalla. ohessa muutamia lainauksia viimeisistä tuotoksista.
Kuukauden toiminut hallitus on jo kolmasti nostanut veroja. Ensin pantiin veneet veroille, sitten nostettiin sakkoja ja sen jälkeen kiinteistöveroja. Ennustan, että seuraavan kymmenen päivän kuluttua nostetaan alkoholiveroja. Hallitus noudattelee ihailtavan tarkasti edellisten hallitusten viitoittamaa linjaa: veroja nostetaan ja säästöt jätetään tekemättä. Näpertelyä yhtä kaikki.
Suomen ei kannattaisi olla niin koppava Kreikalle, kun kohta ollaan itse hattu kourassa hakemassa 50 mrd. euroa EU:lta.
Suomi on niin pieni maa, että kaikki tuotteemme pystyttäisiin myymään maailmalle globaalista lamasta huolimatta. Muut paitsi Suomi ovat sitä paitsi päässeet jo lamasta eroon.
Vaihtoehtona edellisille toimenpiteille julkisen sektorin koko voidaan säilyttää myös nykyisellään, mikäli se rahoittaa itsensä omalla viennillään. Esimerkiksi huipputehokas pysäköinnin valvontamme olisi fantastinen vientituote.
Storyvillen täyttäessä 10 vuotta, vuonna 2003, ylittyi miljoonan kävijän raja. Keikkoja 10 vuodessa oli 22.500 joten tähän päivään mennessä ehkä 35.000 sillä alkuvuosina keikkoja oli 7/ viikko nykyään hieman vähemmän. Päälle sitten muut klubit, niin ehkä luku lähestyy 100.000. Siihen päälle ravintolatyöntekijät, kokit, rakentajat, suunnittelijat, äänimiehet (kiitos Maukka ja Mare), Hesarin ilmoitukset, AD (Tuula) ja vaikka ketkä.
”Olen alusta alkaen palkannut ainakin 10 % henkilökunnastani muista kuin kantaväestöön kuuluvista ammattilaista. Tärkeintä on että he sopeutuvat porukkaan ja näissä ympyröissä ei suomenkielen osaaminenkaan ole tärkeää hyvässä asiakaspalvelussa”.
80 vuotta
Sotalapsena Ruotsiin, Marja-vaimo, ihanat tyttäret Tuula ja Tarja, lapsenlapset Jimi ja Niki. Pitkä ja perusteellinen ura rakennus- ja viihdeteollisuuden yleismiehenä. Opiskelu Polilla ja ravintolakoulun asiakaslinjalla. Nämä kaikki ovat taanneet Jormalle sen asiantuntemuksen, joka näkyy hänen jokapäiväisessä työssään.
