Jazzväki tuntee musiikkineuvos Jukka Haaviston ensimmäisen suomalaisen jazzhistoriikin kirjoittajana, Suomen Jazz-arkiston isänä, tv- ja radio-ohjelmien toimittajana sekä svengaavaa jazzia soittavana muusikkona. ”Puuvillapelloilta kaskimaille” on ollut jo kolmekymmentävuotta kaikkien jazzkirjoittajien käsikirja ja “raamattu”. Monessa mukana ollut Jukka Haavisto täyttää 90-vuotta 5.6. Helsingissä.
Jukka Haavisto muisteli Puuvillapelloilta Kaskimaille -jazzhistoriikin syntyä Jazzrytmien 80-vuotishaastattelussa 2010: – Kirja lähti liikkeelle siitä, kun olin saanut päivätyöstäni johtuen kirjoittaa Markkinointi-instituutin 60 -vuotishistoriikin. Se oli varsin helppo tehtävä, koska käytettävissäni oli suuren organisaation tuki. Kaikki mapit tuotiin valmiiksi pöydälleni. Vaimoni Ulla tokaisi sitten kerran ”kun olet saanut tuonkin aikaan, niin nyt panet ne jazzitkin paperille”. Hän painosti niin kauan, että tein kirjasta käsikirjoituksen, joka perustui ohjelmasarjaan ”Suomalaisen jazzin viisi vuosikymmentä”.
Alajärvellä syntynyt Juhani ”Jukka” Haavisto” valmistui opettajaksi Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta 1956. Hän oli Suomen Muusikkojen Liiton järjestösihteerinä vuosina 1957 – 59 ja sitten mainos- ja markkinointialan johtotehtävissä aina 1990-luvulle saakka.
Haavisto toimi Suomen Jazz-arkiston (nyk. Musiikkiarkisto) johtajana 1991 – 1997. Haavisto perusti Suomen Kevyen Musiikin Museon Kannatusyhdistyksen vuonna 1994. Hän toimi museon toiminnanjohtajana vuoteen 2004 saakka.
Populaarimusiikin museo (POMUS) on nykyisin suomalaisen populaarimusiikin verkkomuseo, josta löytyy tietoa suomalaisista musiikkivaikuttajista, esittäjistä ja tekijöistä. Puuvillapelloilta kaskimaille – jatsin ja jazzin vaiheita julkaistiin satavuotiaan Suomen kunniaksi uudistettuna sähköisenä versiona 2017.
Vaikuttavan ja työteliään siviiliuran rinnalla Jukka Haavisto on ollut aina sydämeltään muusikko, vaikkei ole koskaan ansainnut elantoaan ammattimuusikkona. Hän soitti ensimmäisen julkisen keikkansa keväällä 1940 Vaasan radiossa.
Jazzkipinä puraisi Haavistoa, kun hän kuuli Kauhavan Lentosotakoulun oppilasbändiä: ”Siinä soitti sittemmin tunnettuja jazzareita kuten Göran Ödner ja Jaakko Jahnukainen. Huomasin, että saksalaista puolihumppaa voi soittaa muullakin tavalla.” Hänen pääinstrumenttinsa ovat olleet harmonikka ja vibrafoni. Haavistolla on ollut myös omaa sävellys- ja sanoitustuotantoa.
Jukka Haavisto toivoo, että Puuvillapelloilta kaskimaille saisi jatkoa tai ainakin päivityksen. – Nyt olisi ehkä sopiva aika tutkia suomalaisen jazzin kehitystä puoliammattilaiset versus ammattimuusikot sekä vertailla sitä ulkomaisiin ammattilaisiin. Ehkä siinä olisi aineksia jopa pro gradu tutkielman aiheeksi. Modernismiin tuloon asti jazzimme oli viihteellistä ja heräsi sinfoniapuolen sekä ravintolamuusikoiden soitosta. Silloin meidät harrastelijatkin otettiin ammattilaisten seurassa hyvin vastaan veljinä.
Palkinnot:
Jukka Haavistolle on myönnetty ansioistaan suomalaisen jazzin ja kevyen musiikin hyväksi muun muassa seuraavat palkinnot:
1995 Suomen Jazzliiton Andania -palkinto
1995 Classic Jazz ry:n Louis Armstrong -palkinto
2000 Elvis ry:n Prix ELVIS
2006 Suomen Jazzlegenda numero 11
2007 Musiikkineuvoksen arvonimi
2010 Vuoden arkistoteko -palkinto uraauurtavasta toiminnasta jazz- ja populaarimusiikin kulttuuriperinnön hyväksi
Perhe:
Jukka Haavisto asuu puolisonsa Ullan kanssa Helsingin Pitäjänmäellä. Pojat Janne ja Olli ovat kumpikin menestyneitä muusikoita. Tytär Susanna Haavisto on tunnettu näyttelijä-laulaja.
Yhtyeitä:
Carmen (1945–1949)
JH-kvintetti (1950–1951)
Martti Nummen sekstetti (1952)
Pihlajamaan Pelimannit (1952–1953)
LL-kvintetti (1954–1955)
Jorma Veneskosken orkesteri (1956–1962)
Happy Swing Band (1978–)
Haavisto Swingers (1990–)
Western Swingers (1998–)
Lisää Jukka Haaviston monipuolisesta urasta voi lukea tästä.
Harri Uusitorpan (HS) 90-vuotisjuttu 4.6.2020 löytyy tästä.
