Lappeenrantalainen eläkkeellä oleva toimittaja Lasse Karola on koonnut Lappeenrannan seudun viihde-, jazz-, tanssimuusikkojen historiikin vuosilta 1940- 1980 yksiin kansiin nimeltään Tirilän viheltäjästä Wilmasoundiin. Aloite kirjan kirjoittamisesta tuli muusikoilta Matti Piiparinen ja Taisto Repon aloitteesta vuonna 2011. Karola on viiden vuoden aikana selannut 13 000 lehtileikettä, tehnyt yli 80 henkilöhaastattelua. Kirja julkaistiin joulukuun alkupuolella ja se on 252-sivuinen ja siinä on runsaasti historiallisia valokuvia.
Kirjassa kerrotaan kuinka suomalaiset olivat innokasta tanssin harrastajia jo ennen sotia, mutta sotavuodet katkaisivat nämä huvitukset soittajien joutuessa rintamille. Sotien jälkeen tanssi-innostus nousi uuteen kukoistukseen ja tanssilavoja ja seurojentaloja oli vähän joka kylässä samoin kuin pelimannejakin.
Lappeenrannan seudulla on pitkät perinteet musiikin suhteen sillä esim. Lappeenrannan Musiikinystäväväin orkesteri on perustettu vuonna 1909, ja se tunnetaan nykyään Lappeenrannan Kaupunginorkesterina, Montolan Nuorisoseuran Soittokunta on perustettu vuonna 1911, ja se soittaa edelleen.
Ammattiosastot järjestivät vilkasta kulttuuritoimintaa, mihin tanssien lisäksi kuului myös muita kulttuuririentoja. Suurtehtaailla oli omia torvisoittokuntia kuten Oy Kaukas Ab:llä ja Paraisten Kalkkivuori Oy:llä. Merkittävän panokset musiikkielämään toi varuskunta, josta löytyivät alueen ainoat kokopäiväiset muusikot.
Jazzia soitettiin Lappeenrannassa jo vuonna 1933, kun osa Työväenyhdistyksen soittokunnan jäsenistä perusti Allegro-yhtyeen. Allegro lopetti sotien jälkeen ja tilalle tuli suurempi kokoonpano Symphony ja myös alkunsa sai Glad Boys. Jazzkulttuuria piti yllä myös The Jive Club, joka perustettiin vuonna 1948. Lappeenrannan Muusikot ry. perustettiin vuonna 1955, muusikkojen edunvalvojaksi, nyttemmin se tunnetaan Lappeenranta Big Bandina.
Kirja kertoo myös tyhjentävästi mm. Klaus Jävisen, Pekka Kaarnan, Hannu Sopasen, Pekka ”Pave” Maijasen, Jimi Sumenin, Jarmo Nikun tarinat lappeenrantalaisittain. Historiikki päättyy 1970-luvun lopulle, koska kulttuuri muuttui silloin melkoisesti. Soittoravintoloista tuli diskoja sekä tanssilavat alkoivat rapaistua käytön puutteesta. Kirjassa kuvattuihin 40 vuoteen mahtui monenlasta meininkiä, oli liljankukkavuosia, rillumareita, lättähattuja, rock´n rollia, Beatlesia, diskoa, humppa ja sen vastustusta sekä ulkolaisen soittajien maihinnousu Suomeen.
Muusikkojen koulutus Lappeenrannassa jatkuu Pauli Helkiön perustamissa Lappeenrannan Musiikkiopistossa (1959) sekä Alakylän koulun musiikkiluokilla (1967). Lappeenranta Jazz Club perustettiin 11. lokakuuta 1979 ja se järjestää edelleen klubi-iltoja Ravintola Kolmessa Lyhdyssä.
Kirja Tirilän viheltäjästä Wilmasoudiin on myynnissä mm. Lappeenrannan Prismassa, Karjala-myymälässä (Kauppakatu 41) sekä Helsingissä Kirjagalleria Laterna Magica (Rauhankatu 7 ).
Hinta 35 €
ISBN 978-952-93-7854-8
JAMIT ! TAKAVUOSIEN LAPPEENRANTALAISMUUSIKOT KOOLLE VIELÄ KERRAN !
Kehruuhuone avaa vuoden 2017 kulttuurivuoden upeilla jameilla.
Lasse Kerola julkaisi kattavan teoksen Lappeenrannan kevyen musiikin historiasta joulun aikaa 2016. Teoksen julkaistuaan hän päätti saattaa kirjassa olevia artisteja ja yhtyeitä jälleen yhteen ja samalle lavalle. Näin syntyi idea jameista, joissa lava on vapaa niin historiikissa mainituille muusikoille kuin uudemmillekin kokoonpanoille.
Kehruuhuoneen jameihin on esiintymisvuoronsa varanneet Hannu Nykter ja Survival, Cile Kakkola, Aila Sinkkonen, Pepe Aminoff sekä Pave Maijasen, Jarmo Nikun, Masa Maijasen ja Mikko Taipaleen yhtyeet.
Kehruuhuone perjantaina 13. tammikuuta kello 19.00- 23.45
Liput 15 € + lippu.fi palvelumaksu 2,50 €
