Kotkalaiset muusikot mm. Mika Huusari alkoivat ihmetellä, miksei Rempoa näkynyt moneen päivään kauppakeskus Pasaatissa. Siellä hän kävi päivittäin kahvilla ja tapaamassa kavereitaan. Rempo löytyi sitten 13.10.kotonaan kuolleena. Hän oli syntynyt 15.12.1931 Kotkassa, jossa eli koko elämänsä.
Ammattikoulun peruslinjan jälkeen Rempo oli töissä Enso-Gutzeitin konepajalla, jossa hän jo herätti huomiota ja sai aikaan naurukohtauksia rummuttamalla kaikkea rautaa mitä eteen sattui. Ensimmäiset keikkansa hän soitti kotkalaisen haitaristi Aarre Aaltion yhtyeessä. Sitten seurasivat Olli Miettinen ja Mauri Toivonen. Vuonna 1957 Tani tuli ravintola Ruotsinsalmeen Metsärinteen trioon. Orkesteri kasvoi kvintetiksi, kun myös Heikki Kauppinen tuli 1961 joukkoon. Samalla Metsärinteen yhtyeen luonne ja musiikki kääntyivät vahvasti showpuolelle iloista swingiä unohtamatta. Ensimmäinen tunti soitettiin jazzin poikasta ja samalla yleisö sai kuulla svengaavia musiikkitemppuja. Rempon Caravan tai Viidakon Rummut oli juuri tätä ja dixie ynnä improvisointi kelpasivat hyvin taustaksi, esimerkkinä Seiväsmatkat. Metsärinne aloitti lavashowohjelmat ensimmäisenä Suomessa.
Reijo Tani oli vahva joukkuehengen luoja, perusrumpali ja lisäksi ilmiömäinen imitoija. Kun Seura-lehden lukijat 1967 äänestivät Pertti Metsärinteen ylivoimaisesti Suomen suosituimmaksi orkesteriksi, valintaa tuki ainakin pari seikkaa. Ensimmäinen oli bandin oma iloinen ja mutkaton esiintyminen. Toinen oli nuoren television ja Spede Pasasen ohjelmien tuoma julkisuus. Ei myö parhait` oltu, mutta meill`ol hyvä meininki, kiteytti Rempo jo silloin sanomansa. Metsärinteen yhtye on kautta aikain kunnioittanut hyvää makua, se on yksi heidän plustekijänsä. Reijo esiintyi Pertti Metsärinteen orkesterissa kiinteästi aina lokakuulle 1971 asti. Sen jälkeen hän soitti Metsärinteen kanssa yksittäisillä keikoilla useina vuosina. Kotkan kaupunginteatterin ensimmäisessä Kairo-produktiossa Maratontanssit oli taustalla duo Reijo Tani ja Erkki Piiispa. Ohjelma meni lähes 200 kertaa. Samat miehet soittivat 1980-luvulla pitkään duona myös Kotkan Klubilla.
Reijo Tani painotti aina soittavansa eikä paukuttavansa. Vispiläkomppia esitellessään hän tokaisi, että sutikomppi on kuin Joe Morellon. Laulusolistin tehtäviä hän hoiti muiden bandin jäsenten tavoin. Reijon vahva alue oli ehdottomasti kappaleisiin kuuluvat äänitehosteet sekä välihuudot. Hän vihelsi taitavasti ja puhtaasti kuin pikkulinnut. The Moon of Manacora– kappaleen lopussa jäivät soimaan mainingit, Reijon tekeminä. Näin syksyisin kuullaan usein rämäkkä Hirvenmetsästys vuodelta 1970. Seuramatkat– ja Rukouslauantai-kappaleissa Reijo toimi solistina, molemmat vuodelta 1967. Vuotta vanhempi biisi oli Poliisi, pääosissa Junnu Vainio ja Reijo Tani. Junnu käytti kaveriaan Reijoa useissa lauluissaan muutaman lauseen verran, esimerkkinä Vanha Salakuljettaja Laitinen.
Keisarikunnan Miehiä on Reijon oma kokooma-CD. Se sisältää hänen soolojaan Pertti Metsärinteen CD:ltä ja lisäksi useita Reijon omia esityksiä. Karhulan Kyminsuussa oli 30.10. 1993 merkittävä Janatuinen Svengaa- konsertti. Tuolloin tuli kuluneeksi 30 vuotta Metsärinteen orkesterin ensimmäisestä studiolevytyksestä. Levy oli Hum-Boogie-Viidakon Rummut, jossa mm. Tania etsittiin viidakosta ja Junnu Vainio toimi selostajana. Tätä Janatuinen Svengaa- ohjelmaa esitettiin sitten eri puolilla maata, mm.Tapiola- salissa ja Pentti Oskari Kankaan teltassa Turussa. Konsertit jatkuivat 1990-luvun loppuun ja olivat samalla Reijo Tanin viimeisiä laajempia keikkoja. On vielä mainittava kunnioittaen, että Reijo Tani esiintyi rumpalina ja laulajana jokaisessa Kotkan teatterin Albatrossi ja Heiskanen- esityksessä. Niitä kertyi kaikkiaan 368 kappaletta vapunaatosta 1992 aina vapunaattoon 1995. Paikka oli merimieskapakka Kairo, jota me kymenlaaksolaiset pidämme ainoana oikeana Albatrossiin..
Salintäysi yleisö, lähes kaikki kotkalaisia, sai kuulla Reijo Tanin soittavan vielä kerran tammikuussa 2010. Kotkan Työskillä, kuten hän aina muisti sanoa, siis nykyisessä Konserttitalossa vietettiin silloin Heikki Kauppisen 75-vuotisjuhlia. Heikki saattoi jalkavaivoista kärsineen kaverinsa rumpujen taakse ja heti svengasi rautaisesti. Meininki oli entinen ja suosiot suuret. Olen tällainen Ontuva Eriksson, sanoi Rempo kappaleiden jälkeen.
Reijo Tanille on myönnetty valtion taiteilijaeläke ja Kotka Jazz ry on antanut hänelle Keisarin arvon nro 5. Ravintola Kairon eräässä pöydässä on neljä hopealaattaa. Kolmeen on kirjattu nimet Metsärinne, Kauppinen ja Tani, neljänteen selostus miksi.
Nyt Reijo Tani on poissa. Hänen iloista soittoaan ja meininkiään muistavat lämpimästi monet vanhan swingin ystävät, Jazzrytmit- lehti avustajineen myös.
Kotka Jazz ry järjestää Reijo Tanin muistojamit maanantaina 12.12. 2011 MeriCafe Kristiinassa Kotkassa.
{youtube}jq6TMOZtKPM{/youtube}
