Pori Jazzin ja viimeksi PuistoBluesin tiukentuneet alkoholimääräykset ovat herättäneet yleisössä ja tapahtumajärjestäjissä harmistusta. Laki sinänsä ei ole muuttunut mihinkään.
– Pori Jazzien tai PuistoBluesin kaltaisten varttuneen väen tapahtumien piknikeväitä on pitkään katsottu läpi sormien, kunnes viranomaiset ovat todenneet, että lakia kuitenkin pitäisi näissäkin tapahtumissa noudattaa, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ja jatkaa:
– Samaan aikaan pikkulapsiperheille suunnattu Puuhamaa sai taannoin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä anniskeluluvan. Niinpä tänä kesänä varttuneen jazz-yleisön kasseja pengotaan, kun taas Puuhamaassa perhe voi tahtomattaan joutua viettämään iloista kesäpäiväänsä kaljaterassin kyljessä.
Päihdehaittojen kokonaisuudessa jazzien tai puistobluesin piknikeväät ovat lopulta melko vähämerkityksinen asia. Ratkaisu ongelmaan ei kuitenkaan ole ihan helppo.
– Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa liian vähän harkintamahdollisuutta viranomaisille ja kuntalaisille alkoholiin liittyvissä päätöksissä, molempiin suuntiin. Rajoituksia pitäisi voida asettaa siellä, missä alkoholinkäyttöön liittyy erityisiä riskejä ja toisaalta säännöt voisivat olla joustavampia siellä, missä haittojakin on vähemmän. Tällä hetkellä esimerkiksi järjestyslaki ei anna kunnalle mahdollisuutta rajoittaa julkista alkoholinkäyttöä vaikkapa keskustan puistoalueilla, vaikka kuntalaiset niin haluaisivat. Puuhamaata koskevassa ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus taas lähtee siitä, että jos kerran anniskelulupia on huvipuistoille myönnetty, ei sitä voi pikkulasten Puuhamaaltakaan evätä. Samat säännöt kaikille, järkevää tai ei. Tapaus Puuhamaa kertoo, että jos omat eväät sallittaisiin Pori Jazzeissa, niistä tulee helposti pääsääntö myös ihan toisentyyppisissä tapahtumissa, Aalto-Matturi sanoo.
– Alkoholilakia muutettaessa viranomaisille ja kunnille tulisikin antaa laajempi liikkumavara määritellä erilaisia sääntöjä erilaisille tapahtumille ja tiloille. Olennaista harkinnassa tulisi olla esimerkiksi järjestyksenpidon ja alkoholiin liittyvien vastuiden asianmukainen suunnittelu ja hoitaminen, tapahtuman luonteeseen liittyvät riskit, toiminnan vakiintuneisuus sekä esimerkiksi se, mille ikäryhmälle tapahtuma tai huvialue ensisijaisesti on suunnattu.
– Alkoholilain kokonaisuudistus olisi ollut mahdollisuus puuttua alkoholista aiheutuviin haittoihin, ja niiden miljardikustannuksiin, ja samalla päivittää lainsäädäntö vastaamaan nykyaikaa ja -elämää. Keskeytyneessä kokonaisuudistuksessa valmistelulle oli muotoutumassa hyvä lähtökohta: kokonaiskulutuksen alentaminen lähelle Ruotsin ja Norjan tasoa eli noin 8 litraan asukasta kohti. Tuolla tasolla kulutuksemme oli viimeksi 1990-luvun puolivälissä. Päihdehaittojen kustannuksissa vähennys tarkoittaisi arviolta 1-2 miljardin säästöä.
– Stubbin hallituksen päätös kokonaisuudistuksen keskeyttämisestä tarkoittaa, että sekä kysymykset festarikansan piknikjuomista että päihdehaittojen miljardeista odottavat uutta hallitusta eduskuntavaalien jälkeen. On tärkeää, että myös silloin alkoholia koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan vastuullisesti ja ennen kaikkea haittojen ehkäisemisen näkökulmasta, Aalto-Matturi toteaa.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Järjestö kohtasi vuonna 2013 mm. kouluissa noin 70 000 nuorta, 4500 oppilaiden vanhempaa ja noin 3000 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista.
(Ylläoleva on lähetetty STT Info -tiedotepalvelusta 16.7.2014)
