Nykyisistä jäsenistä on henkilökuvia ja bändihistorioita. Lisäksi on esitelty muutamia DDT:ssä pitempään soittaneita muusikoita.
Asiantuntijakirjoituksissa on tarkastelu perinteisen jazzin tilannetta ja asemaa niin Suomessa kuin laajemminkin. Kaksi DDT:n kanssa yhteistyötä tehnyttä taitelijaa kertovat hauskasti kokemuksistaan vuosien varrelta.
Oheisartikkeleita ovat kirjoittaneet Harri Aavaharju, Matti Laipio, Seppo Lemponen, M A Numminen, Jussi Raittinen ja Osku Rajala. Claes Andersson kirjoitti DDT:lle upean juhlarunon.
Kirjassa on 106 sivua ja sata kuvaa. Takakannen taskussa on CD, jossa orkesterin suosituimpia kappaleita vuosien varrelta. Kirjan on kustantantanut Trad Jazz ry ja toimittanut Jazzrytmit -lehden dixieturisti Martti Koljonen.
***
DDT juhlakirja+CD -paketin hinta on 30 € + toimituskulut. Tilaukset osoitteesta tradjazz.ry@gmail.com tai puhelimitse numerosta 0400 – 446 270. Muista ilmoittaa tilauksessa nimesi ja osoitteesi.
***
DDT Jazzband – instituutio ja legenda, 50 vuotta yhtä soittoa
Prologi
Viisikymmentä vuotta sitten joukko koulupoikia ja jazzin harrastajia jännitti Soutustadionilla ensimmäistä keikkaansa. Hankenin opiskelija Rick Wahlstein oli koonnut jazz-yhtyeen oman opinahjonsa ja Kauppakorkeakoulun yhteisen urheilupäivän viihdyttäjäksi. Samana iltana yhtye tahditti vielä osakuntatansseja Pohjoisella Rautatienkadulla. Silloin poikiin iski jazzin palo, joka ei ole sammunut vieläkään.
Useimmat kaverukset asuivat ”alakaupungilla” eli Helsingin eteläisissä kaupunginosissa. Tästä televisiomies Jaakko Jahnukainen keksi yhtyeelle nimen Downtown Dixie Tigers. Jahnukainen veti uutta ohjelmasarjaa ”Nuorta jazzia” ja kutsui pojat ohjelmaansa. Nimi muuntui myöhemmin DDT Jazzbandiksi muusikkohuumorin ja tunnetun tuholaismyrkyn ryydittämänä.
DDT:n tavaramerkkinä on ollut lähes alusta lähtien erityinen soundi. Tunnusomaista siinä on vahva swing -painotteinen svengaava komppi. Trumpetti ja pasuuna soittavat perinteisellä dixieland -tyylillä kahden puupuhaltimen koristamana. Yhtyeen tunnussäveleksi kaavailtiin alun perin Tiger Rag -nimistä nopeaa kappaletta. Se osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi soittajien silloisille taidoille. Niinpä tilalle valittiin Royal Garden Blues.
Merkittävä virstanpylväs yhtyeelle oli vuonna 1962, jolloin se otti vastaan Louis Armstrongin orkestereineen Helsingin lentoasemalla. Myöhemmin illalla DDT pääsi vanhassa Messuhallissa soittamaan itsensä maestron kanssa. Jatkoja juhlittiin vielä yhdessä ravintola Adlonissa aamutunneille saakka.
DDT Jazzband 1979: Christian Schwindt (vas.), Christer Sandell, Fred Andersson, Rick Wahlstein, Pekka Mesimäki, Pentti Mutikainen, Sven Svärd ja Nalle Nyman.
Viidenkymmenen elinvuotensa aikana DDT on kiertänyt koko Suomen ja esiintynyt toistakymmentä kertaa Porin Jazzeissa. Ensimmäinen ulkomaan matka tehtiin vuonna 1970 jazzfestivaaleihin Montreuxiin Sveitsiin. Siellä yhtye voitti kilpailussa luokkansa ensimmäisen palkinnon.
DDT on esiintynyt kaikissa Skandinavian maissa ja soittanut muun muassa Venetsiassa, Pariisissa, Dresdenissä, Amsterdamissa, Prahassa ja Moskovassa. Yhtye on tehnyt myös neljä menestyksekästä esiintymismatkaa Yhdysvaltoihin ja kolme Japaniin.
DDT Jazzband juhlii 10.10.2008 Finlandia-talolla viisikymmentä -vuotista taivaltaan. Se on huikean pitkä ikä mille tahansa orkesterille. Erityisen kunnioitettava saavutus se on perinteistä jazzia vaalivalle yhtyeelle.
Tuskinpa orkesterin perustaneet nuoret olisivat arvanneet, että tilapäiseksi tarkoitettu yhtye on koossa vielä 50 vuotta myöhemmin. Näin on kuitenkin käynyt. DDT Jazzbandista on muodostunut kansallinen jazzinstituutio ja legenda.
Martti Koljonen
