Aiemmin Andanialla on palkittu; DDT, Oliling Boiling, Jaakko Vuormaa, Jukka Haavisto, Klaus Järvinen, Old Time Jazz Band, Raija Sarmanto, Timo Vähäsilta ja Erik Lindström.
Rytmikäs Natta Holma
Natta Holma on pesukestävä perushelsinkiläinen, aito stadin friidu. Hänen yhteytensä jazziin ja rytmimusiikkiin alkoi jo kouluaikaoina, kun hän kävi kuuntelemassa suomalaisia ja ulkomaisia huippuyhtyeitä. Kauppakorkeakoulun jazzkonserteissa olen ensi kerrran kuullut Erik Lindströmiä ja Onni Gideonia sekä ruotsalaisia bändejä solisteineen, muistelee Natta. Bengt Hallberg, Harry Arnold, Lars Noren, Lill Lindfors ja Monica Zetterlund ovat myös hyvin muistissana, hän sanoo.
Reipas ja rytmikäs Natta Holma pääsi ylioppilaaksi tulon jälkeen kuvaussihteeriksi TV ykköseen. Paavo Einiön tuottamissa Kulttuuritalaon jazzkonserteissa hän toimi kuvaussihteerinä ja kävi näissä konserteissa muutenkin usein. Huippunimet olivat Duke Ellington, Count Basie, John Coltrane, Ella Fitzgerald ja Cannonball Adderley. Jazztietämys kasvoi, samoin vahva kotimaisten muusikoiden tunteminen. Nykyaikana puhuttaisiin hyvästä verkottumisesta.
Natta kertoo, että hän tapasi TV.ssä Jukka Haaviston, joka juonsi joitakin ohjelmia. Jukka kutsui minut mainostoimisto SEKin televisio-osastolle. Toimin mainostoimistoissa yhteensä yli 20 vuotta filmipäälikkönä. Tuotin sinä aikana yli 1800 televisiomainosta ja olin paljon ketkemisissä kyvyen musiikin kanssa. Edellisen laman aikana mainostoimisto meni nurin ja jouduin työttömäksi. Sitten tapasin eräänä päivänä Runeberginkadulla Jukka Haaviston joka kysyi, mitäs puuhaat. Natta sanoi, että on työtön. Tule meille töihin sanoi Jukka.
Meille tarkoitti alkuvaiheissa olevaa Jazzarkistoa, joka oli vasta perustettu. Natta meni töihin ja hommaa riitti, ensin ilman palkkaa. Alku oli puolivuotisjaksoja työvoimatoimiston kautta, välillä puoli vuotta poissa. Reippaassa pioneerivaiheessa Jukka ja Natta tekivät kahdestaan ” Stadi Swengaa”- näyttelyn Jugendsaliin, Eugen Malmsten- tapahtuman sekä ” Laivalastillinen jazzia”- kabareen. Natta kokosi näyttelyn Suomi- jazzin swengaava historia, rakensi konsertteja ja Arkiston Storyville- iltoja sekä kävi jazzfestareilla äänittämässä ja kuvaamassa. Alkuvuosien suuria saavutuksia on myös kahdeksan levyn sarja Suomalainen Jazz 1929- 1966. Sittemmin Arkisto laajeni Suomen Jazz & Pop Arkistoksi ja alkoi saada tukea opetusministeriöltä.
Nyt voi todeta, että pyytäessään Nattaa hommiin Jukka ei tiennyt mitään Natan rytmikkään uran alkuvaiheista. Suomen Jazz & Pop Arkiston ensimmäisen 15 vuoden aikana Natta Holma on osoittanut olevansa mamme rytmimusiikin ja jazzin vahva tietopankki. Hän tietää paljon heti ja suhteillaan hankkii tarvittavan lisätiedon kohta. Arkiston esiintuominen ja monenlaisten tapahtumien järjestäminen sujuu myös napakasti ja rutiinilla. Tänään amanuenssi Natta Holma on ollut eläkkeellä vuoden päivät. Hän on päässyt toteuttamaaan toista suurta rooliaan. Natta Holma on piireissä tunnettu pätevä pitokokki, onnistuneiden perhejuhlien tekijä