Musiikkiarkiston hallitus myönsi Erik Lindströmin rahaston apurahan rumpali Aleksi Heinolalle. Apuraha, 1 500 euroa on tarkoitettu ison rapakon taakse New Yorkiin suuntautuvaa opintomatkaa varten. Erik Lindström on nimenomaan toivonut, että apuraha käytetään tällaiseen opintomatkaan. Lindström on kerryttänyt rahaston siirtämällä siihen pitkän ajan kuluessa osan keikkapalkkioistaan.
Vuonna 1993 syntynyt rumpalivelho, vai pitäisikö sanoa trendikkäästi rumpalimörkö, Aleksi Heinola on opiskellut vuodesta 2016 lähtien Sibelius-Akatemian jazzosastolla, jossa häntä ovat opettaneet muun muassa Jukkis Uotila, Jussi Lehtonen, Teppo Mäkynen ja Jaska Lukkarinen. Aikaisemmin, vuosina 2012–2015 Heinola opiskeli jazzia Stavangerin yliopistossa Norjassa.
Heinola toimii aktiivisesti jazzmuusikkona. Tämän hetken tärkein projekti on oma yhtye Aleksi Heinola Quintet, jossa soittavat Manuel Dunkel, Mikko Karjalainen, Mikael Jakobsson ja ruotsalainen huippubasisti Daniel Franck. Aleksi Heinola Quintetin samanniminen esikoisalbumi julkaistiin viime maaliskuussa. Levyn musiikki koostuu Art Blakeyn ja Horace Silverin innoittamasta modernista hard bop -jazzista. Valtaosa albumin kappaleista on Heinolan omia sävellyksiä. Levyn arvostelu löytyy täältä (https://www.jazzrytmit.fi/s8-levyarvostelut/c29-levyarvostelut/aleksi-heinola-quintet/) Oman kvintettinsä lisäksi Heinola on keikkaillut esimerkiksi Jukka Perkon, Nina Myan ja Alexi Tuomarilan kanssa.
Musiikkiarkiston johtaja Juha Henriksson luovutti apurahan Heinolalle 28.5.2019 JaZZanti- konsertin yhteydessä, jossa esiintyi Joonas Haavisto Trio feat. Teemu Viinikainen.
Joonas Haavisto Trio soitti aluksi kolmen miehen kokoonpanossa uuden levynsä Offshore ohjelmistoa. Kolmanteen biisiin Tikka mukaan hyppäsi kitaristi Teemu Viinikainen, joka esiintyy myös levyllä. Täytyy sanoa, että kokoonpano Joonas Haavisto piano, Teemu Viinikainen kitara, Antti Lötjönen basso, Joonas Riippa rummut, on enemmän kuin osiensa summa. Soittimiensa taitajat hallitsevat yhteissoiton, vuorottelevat lyhyissä sooloissaan, täydentävät ja tukevat toisiaan mainiosti. Kukaan ei korosta itseään, vaikka siihenkin olisi hyvä mahdollisuus. Lopputulos ja hienojen, vaihtelevien sävellysten tulkinta on pääasia. Välillä tuli herkkää, välillä vauhdikasta ja voimakasta soittoa, joka vei kuulijat mukanaan. Soolojen taustalla ja tulkinnassa oli aimo annos virtuositeettia, mutta se ei noussut itsetarkoitukseksi. Esiintymistä ei ole tarpeen analysoida enempää, kun Pasi Virtasen hiljattain levyn julkkareista tekemä raportti löytyy tästä. (https://www.jazzrytmit.fi/s10-konsertit/c52-konsertit/joonas-haavisto-juhlisti-g-livelabissa-uutta-levya/)
Toisen setin loppupuolella ojennettiin Aleksi Heinolalle Lindströmin rahaston apuraha. Hienosti soittanut Joonas Riippa teki tämän jälkeen tilaa ja päästi Aleksi Heinolan rumpupatterin ääreen näyttämään taitojaan. Ja tulihan sitä. Jazz-standardit, Herbie Hancockin Dolphin Dance ja Cole Porterin What Is This Thing Called Love soivat hienosti.
Apurahan myötä Aleksi Heinola pääsi kunniakkaaseen seuraan, sillä aikaisemmin Erik Lindsrömin apurahan ovat saaneet:
2018 Juuso Rinta (basso)
2017 Héctor Lepe (kitara)
2016 Josefiina Vannesluoma (laulu)
2015 Sami Nummela (rummut)
2014 Artturi Rönkä (säveltäjä-pianisti)
2013 Olli Hirvonen (sähkökitara)
2012 Mikko Arlin (rummut)
2011 Panu Savolainen (vibrafoni)
2010 Ville Vannemaa (saksofoni) ja Tuuli Ikonen (laulaja-lauluntekijä)
2009 Tuomas Timonen (rummut)
2008 Joonas Haavisto (piano)
2007 Aki Rissanen (piano)
2006 Verneri Pohjola (trumpetti) ja Ville Herrala (basso)
2005 Outi Tarkiainen (säveltäjä)
2004 Olavi Louhivuori (rummut) ja tunnustuspalkinto Suomen Big Band -mestaruuskilpailun solistipalkintona pasunisti Kasperi Sarikoskelle (Junior All Stars Big Band)
2003 Jussi Fredriksson (piano)
