Sotilassoittokunnilla on pitkät perinteet. Lakkautettavilla soittokunnilla on melkein satavuotinen historia. Kullakin soittokunnalla tahollaan on vuosittain 150-200 esiintymistilaisuutta, joiden kokonaiskuulijamäärä on satojatuhansia ihmisiä.
Soittokuntien toimintaan kuuluvat sotilaskoulutus-, kasvatus-, tiedotus-, suhde- ja viihdetoiminta sekä kirkollinen työ. Soittokunnat esiintyvät Puolustusvoimien ja valtiovallan sekä maanpuolustus-, veteraanijärjestö- ja reserviläisjärjestöjen tilaisuuksissa. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat lähiseutujen koulut, musiikkiopistot, kuorot ja seurakunnat. Erittäin tärkeä huomioonotettava seikka on, että monessa maakunnassa soittokunta on maakunnan ainoa ammattiorkesteri.
Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä on tyytyväinen suomalaisen sotilasmusiikin monipuolisuuteen ja kykyyn uudistua (PV:n Teema-artikkeli 16.1.2012). Artikkelin mukaan jokainen soittokunta toteuttaa konserttitilaisuuksiensa lisäksi omaa ohjelmaansa palvellen oman varuskuntansa tarpeita ja tukien alueellista kulttuuritarjontaa. Parhaimmillaan soittokunnat onnistuvat perinteen jatkajina. Tällöin tyytyväisiä ovat niin veteraanit kuin nuoretkin.
Nyt hallitus ja itse Puolustusvoimat ovat ajamassa soittokuntia alas.
Jäljelle jäävät soittokunnat ovat Kaartin Soittokunta (Hki), Lapin Soittokunta (Rniemi), Maavoimien Soittokunta (Lpr), Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta (Hattula), Ilmavoimien Soittokunta (Jkylä) ja Merivoimien Soittokunta (Tku).
Muiden puolustushaarojen soittokunnat ovat siellä, missä niiden esikunnat sijaitsevat. Maavoimien soittokuntaa ollaan kuitenkin perustamassa Lappeenrantaan, vaikka esikunta sijaitsee Mikkelissä.
Soittokuntien lakkauttamisen myötä niiden toimialueiden kulttuuritarjonta heikkenee ja supistuu. Miten käy esimerkiksi Puolustusvoimien ainoalle valtakunnalliselle jazz-tapahtumalle MILjazz?
MILjazz on 15-vuotisen toimintahistoriansa aikana levinnyt yhden paikkakunnan tapahtumasta valtakunnalliseksi 11 paikkakunnan konserttikiertueeksi. Tapahtuman kiistattomia vetonauloja ovat olleet idylliset konserttipaikat, monipuolinen useamman big bandin yhteiskonsertti intiimin tunnelman kuitenkaan kärsimättä. Tästä ovat nauttineet myös nimekkäät esiintyjät; MILjazzin ilosanoma on levinnyt maailmalle ainutlaatuisten solistikokemuksien kautta.
Soittokuntien lakkauttamisen myötä ei nykyisessä laajuudessa enää säännöllisiä ammattiorkesterin puhallinorkesterikonsertteja, ei koululaiskonsertteja, ei yhteiskonsertteja musiikkiopiston oppilaiden kanssa, ei yhteistyötä paikallisten ja lähialueiden kuorojen kanssa, ei soittokunnan kirkkomusiikki-iltoja. Moni suosittu musiikkitapahtumaperinne tulee tiensä päähän. Herää myös huoli puhallinmusiikin tähänastisesta hyvästä harrastusmahdollisuudesta. Mistä löytyy päteviä puhallin- ja lyömäsoitinopettajia pieniin ja keskisuuriin musiikkiopistoihin?
Erittäin suuri ihmetyksen aihe on, että koko Puolustusvoimien soittokuntia koskeva alasajo on oman toimialajohdon tahto. Hallitusohjelmassa todetaan, että puolustusvoimauudistus on toteutettava hyvää ja vastuullista työnantajapolitiikkaa noudattaen. Rakenneuudistus on tehty kuulematta kentän tahtoa tai tarvetta.
Hyvä sotilasmusiikin ystävä ja yhteistyökumppani. Meidän täytyy muistaa, että kyseessä on vasta valtioneuvoston hyväksymä päätös Puolustusvoimain uudistuksesta. Puolustusministeri tekee hallinnolliset päätökset vasta kesäkuussa 2012.
Meidän on oltava aktiivisia ja taisteltava yhdessä tämän oman tärkeän kulttuuriasiamme puolesta. Taistelun voit aloittaa allekirjoittamalla adressin nettiosoitteessa www.adressit.com soittokuntien lakkauttamisen vastustamiseksi.
Asiaa on valmisteltu nähtävästi pitkään salassa ja hiljaa vastoin valtion yhteistoiminnasta annettua lakia. Tämäkö on demokratiaa?
Mikko Suhonen
Saksofonin äänenjohtaja Savon Sotilassoittokunta
Vuoden 2010 Sotilasmuusikko
Saksofonin soiton opettaja
Harri Nyyla
Lyömäsoitinten äänenjohtaja Savon Sotilassoittokunta
Luottamusmies
Aliupseeriliiton hallituksen jäsen
