New Jazz from Finland 2, Opus Jazz Club 7.–8.12.2018 Budapest, Unkari.
New Jazz from Finland esitteli Mopon ja OK:KO:n budapestilaiselle yleisölle loppuunmyydyssä Opus Jazz Clubissa viime viikonloppuna. Tapahtuma jatkuu ensi vuonna ja laajenee samalla pistekonserteilla.
Suomalainen jazz kiinnostaa, myös Budapestissa. Järjestyksessä toinen New Jazz from Finland -tapahtuma täytti Opus Jazz Clubin, jossa sekä yleisö että järjestäjät olivat silminnähden innostuneet kokemastaan.
Opus-jazzklubin edustaja György Wallner kertoi vetovoiman olevan niin nousujohteista, että kaksi-iltainen esittely saa luonnollisesti jatkoa marraskuun lopussa 2019.
Kovan kysynnän johdosta saman otsikon alla järjestetään lisäksi pistekonsertteja pitkin vuotta. Helmikuussa Budapestiin matkaa Barlast ja kesäkuussa Jussi Fredriksson Trio. Muusta tulevan vuoden suomalaisohjelmasta tiedotetaan myöhemmin. New Jazz from Finland -konsepti toteutetaan yhteistyössä Budapestissa toimivan suomalaisen kulttuuri- ja tiedeinstituutin FinnAgoran kanssa.
Suomalaismuusikoita esiintyy Opuksessa niin ikään tuoreen brändin ulkopuolella. Tammikuussa Budapestissa konsertoi Kalle Kalima duona sveitsiläisvokalisti Andreas Schaererin kanssa. Kesäkuussa ovat vuorossa Kari Ikonen ja Orchestra Nazionale della Luna. Suomalais-belgialais-ranskalainen kokoonpano myös äänittää toisen albuminsa jazzklubin yhteydessä toimivassa Budapest Music Centerin studiossa.
Ty-dyt-tyy edellä
Mopo avasi uuden suomalaisjazzin viikonlopun perjantaina. Kahteen settiin jaettu konsertti painottui tämänvuotisen Mopocalypse-albumin ohella debyyttiin Jee! (2012). Trion energia sekä eihän-tämä-nyt-niin-vakavaa-ole-asenne ja siitä johdettu leikinomainen lähestymistapa suullisine älämölöineen vetosivat täyteen tupaan.
Pian vuosikymmenen yhdessä soittaneeseen Mopoon liitetty punk-kulma kuului bändin poljennossakin. Monet ohjelmatärpit, kuten koko illan avausveto Noita ja toisen setin lopulle säästetty hittiraita Tökkö toivat mieleen paitsi 1990-luvun acidjazzin, myös 2000-luvun alun biletriot, jotka alistivat koko instrumentaation yhteisiskun tehostajiksi tydyttelemään basson ja rumpujen rinnalle.
Kolmikossa on kuitenkin myös melodinen puoli, josta välittyi vahva kauneudentaju. Esimerkiksi ruotsalaiseen kansansävelmään Var det du perustuva ja Anki Lindqvistin meillä suomeksi tulkitsema Niin aikaisin muokattiin hivelevän elegantiksi soitteeksi.
Vastaavasti esikoislevyn työnäyte Metsärukkanen sytytti muistumia ikivihreästä valssista Metsäkukkia muutenkin kuin nimensä hipsterisanaleikin perusteella.
Kolmikon eri puolet leikkasivat koukuttavasti sähäkkäkäänteisessä teoksessa Riisto. We Jazz julkaisi kappaleen aivan Budapestin reissun alla seiskatuumaisena vinyylisinglenä, b-puolellaan Jimi Tenorin kanssa viimeistelty, tuotantoratkaisuiltaan hersyvän svengaava uusio Acid Panama.
Opuksessa(kin) koetun perusteella Mopo päristelee omia teitään tämänhetkisessä suomijazzissa. Alan aikalaisten sijaan kolmikon estetiikka tuo lähimmin mieleen alkuaikojen Motelli Skronklen, joka miksasi tanakan ja omalaatuisen saundinsa jouhevasti naivistiseen mutta usein sysimustaan huumoriin.
Pohjoista avaruutta
Lauantain suomalaisvieras OK:KO saapui Budapestiin miltei suoraan äänittämästä jatkoa esikoislevylleen Land E. (2017). Yhtyeen rumpali ja perustaja Okko Saastamoinen kommentoikin illan mittaan, että esiintyminen jännitti ennakkoon, sillä edellisestä keikasta oli vierähtänyt jo pari kuukautta.
Perhosia oli kuitenkin aistittavissa ainoastaan kuvaannollisessa mielessä yhtyeen soinnin ilmavuudesta – äänimaisema asemoitui parituntisten soittajaisten myötä meditaatiivisen avaruudelliseksi.
OK:KO:n settilista painottui helmikuussa 2019 We Jazzin julkaisemaan kakkosalbumiin, josta lanseerataan ensimmäisenä singlenä herkkävivahteinen kappale Soma perjantaina 14. joulukuuta. Kvartetin loistavalta debyytiltä oli ohjelmaan mahdutettu vuorostaan kaksi raitaa.
OK:KO:n ilmaisu juontuu monessa mielestä juurilta. Soinnista välittyy yhtä lailla Saastamoisen synnyinseudun Haapaveden vaikutus kuin laajemmin ajatellen suomalaisen kansanmusiikin ja klassisen jazzin traditio. Budapestissa tuloksena oli usein tunnelmaltaan maalailevaa ja muotokieleltään puhdaspiirteistä pohjoista folkjazzia.
Kuvallisuus korostui melodisissa osuuksissa, kuten debyytin avainteoksessa Kesäranta. Encorena kuullussa kappaleessa pianisti Toomas Keski-Säntti luonnosteli melodian niin minimalistisesti, että siitä välittyi samankaltainen ajattomuus kuin alan standardeista. Loppua kohden kappale lietsottiin vielä alkuvoimaisen vimmaiseksi roihuksi.
Yhtyesoinnissa korvaa miellytti muutenkin kontrastikkuus sekä ytimekkyys, jolla pianistin ohella basisti Mikael Saastamoinen muotoili osuutensa: niukkailmeisesti mutta sisällöltään painokkaasti.
Uudesta materiaalista jäivät mieleen muun muassa alkuillasta soitettu Piik sekä Arizona, joka nimettiin kuulemma rumpalin synnyinkaupungissa vaikuttaneen yökerhon mukaan. Sun Sleep puolestaan oli otsikon mukaisesti lenseän rento chillailupala.
Full Pull ja Kiipeli saattavat taas aikanaan kasvaa keikkasuosikeiksi, sillä ilmava pudotus, tarinankerronta ja kvartetin keskinäinen kommunikointi natsasivat hienosti sävelmissä. Kumppaneita kuunneltiin herkällä korvalla ja ideoihin vastattiin tarkalla ajoituksella.
Erilaista eurojazzia
Opuksessa järjestetään vuodessa kaikkiaan 240 jazzkonserttia, joista noin kolmannes on ulkomaisten esiintyjien vierailuja. Suomalaisten ohella joulukuun alussa Budapestissa kuunneltiinkin myös muuta eurooppalaista jazzia. Opuksessa soitti keskiviikkona 5.12. itävaltalainen Marina & The Kats ja seuraavana päivänä unkarilainen Zita Gereben Quintet.
Marina & The Kats on yhtä kuin Marina Zettl, laulu ja lyömäsoittimet, Thomas Mauerhofer, akustinen kitara ja laulu sekä Peter Schönbauer, basso ja laulu. Trio on kasvanut Keski-Euroopassa muutamassa vuodessa suosituksi retro-comboksi, jonka repertuaari ulottuu räiskyvistä swing-pastisseista mukailtuun mustalaisjazziin. Kummankin jo julkaistun albumin julkaisukiertue on ulottunut Budapestiin ja vetänyt Opuksen piukkaan.
Niin nytkin, vaikka kolmas pitkäsoitto on vasta tuloillaan. Maailman pienimmäksi bigbandiksi itsensä brändännyt kolmikko myi klubin loppuun ja sai lämpimän vastaanoton täydeltä salilliselta. Shown keskipiste oli laulusolisti Marina Zettl, joka kipinöi läsnäoloa. Kitaristi ja basisti vastasivat vuorostaan tasaväkisesti soinnillisista vivahteista sekä tyylipaletin finesseistä.
Musiikillisen annin sijaan Marina & The Kats jäi kuitenkin kirkkaimmin mieleen jonkinlaisena americanan audio-kaleidoskooppina, joka tarjosi värikkään ja räiskyvän aikamatkan menneisyyden soiviin kerrostumiin.
Zita Gereben Quintet johdatti vuorostaan perinteisen vokaaliakrobatian maailmaan, kun Suomessa juhlittiin itsenäisyyspäivää. Budapestilaissyntyinen Gereben hankki kannuksensa laulamalla 2000-luvun alusta lähtien popbändeissä kuten Emil.RuleZ! ja Gringo Sztár. Äänivarat ja kunnianhimo johdattivat solistin jazziin, ja hyvä niin. Tuloksena on ollut keikkojen lisäksi kolme levyä liiderin nimikkokokoopanon kanssa.
Torstain anti viittasi Gerebenin ja hänen säestysyhtyeensä (Gábor Horváth, kosketinsoittimet, Bence Bécsy, kitara, István Bata, basso ja Attila Gálfi, rummut) perehtyneen yhtä lailla urbaaniin souljazziin kuin perinteiseen fuusioon.
Gereben hallitsi lavaa suvereenisti sekä äänenkäytössä että mikrofonitekniikassa klaaraten laajan tyyliskaalan moitteettomasti. Hän soi auliisti tilaa myös bändin irtiotoille. Soolot tosin lurahtivat pitkähköiksi paitsi kosketinsoittajalta, myös kitaristilta, joka suosi pedaleista loihdittuja efektejä.
Kolmas New Jazz from Finland järjestetään Budapestissa 29.–30.11.2019.
Lisätietoja:
Opus-jazzklubi https://opusjazzclub.hu/en
Budapest Music Center https://bmc.hu/en
FinnAgora www.finnagora.hu
