Joulujazzit aloitin suosikkipaikassani Cotton Clubilla. Perinteiseen jazziin keskittynyt klubi on Hampurin jazzpaikkojen lippulaiva. Se täytti viime vuonna 50 vuotta. Lähes alusta lähtien klubia johtanut Wolf-Dieter Roloff (66) palkittiin ansioistaan vuosijuhlassa ” Louis Armstrong Gedächtnispreis´lla”. Cotton Clubilla soi elävä jazz kuutena iltana viikossa, lisäksi sunnuntaisin on klo 11-15 ”Frühschoppen”. Musisointi alkaa iltaisin seniorijazzarille sopivaan aikaan klo 20.30.
Vierailuiltanani Cotton Clubin intiimillä stagella esiintyi hampurilainen kulttibändi Jazz Lips. Tänä vuonna 40 -vuotista taivaltaan juhlinut bändi soitti erinomaisesti, vaikka miehistöstä puuttui sen nimekkäin jäsen banjisti Peter ”Banjo” Meyer. Saksan jazztapahtumissa ja klubeilla minua viehättää erityisesti se, että väki kuuntelee musiikkia (pulinoita ei juuri sallita) ja settien väliset tauot ovat lyhyitä. Myös tapahtumien aikataulut pitävät yleensä kutinsa täsmälleen.
Seuraavana päivänä jatkoin ilottelua ”Das Feuerschiffillä”. Hampurin Sporthafenille ankkuroituun vanhaan palolaivaan on kunnostettu baari, pubi, ravintola ja muutama hotellihuone. Laivalla on säännöllisesti elävällä jazzilla höystetty sunnuntaibrunssi ja maanantaisin muusikoille ”Blue Monday” jami-ilta, johon myös yleisöllä on vapaa pääsy. Ohjelmistossa on lisäksi kabaree-esityksiä ja muuta viihdettä.
Vanha rautalaiva on talvella kylmä ja kesällä kuuma. Tätä kompensoidaan vuodenaikojen mukaan ”kuumalla hotilla” tai ”viileällä bluesilla”. Hampurissakin oli joulunalussunnuntaina kunnon pakkanen. Istuskelin laivan pubissa pari settiä duffeli päällä ja kuuma Glühwein-muki kourassa. Hampurilainen nuori ja tyylikäs Shreveport Rhythm soitti maukkaasti 1920/40 -luvun Chicago-jazzia ja swingiä. 
Sunnuntai-iltaa juhlistin Hampurin Musiikkihallin pienessä salissa. Siellä esiintyi amerikkalainen Janice Harrington ystävineen ja esitti tasokkaan joulujazzkavalkadin lähes täydelle salille. Nykyisin Saksassa asuva monilahjakkuus Harrington on kiertänyt maailman konserttilavoja jo yli 40 vuotta. Hän on tehnyt yhteistyötä mm. Lionel Hamptonin, Sammy Davis jr:n, Nat Adderleyn ja Dutch Swing College Bandin kanssa.
Maanantaina siirryimme junalla Berliiniin. Deutche Bahnillekin lumi aiheuttaa ongelmia. Hampurin aseman opastintaulut näyttivät mitä sattuu, mutta erinäisten sekoilujen jälkeen päästiin onnellisesti perille pari tuntia myöhässä. Nastattomilla renkailla taksikyyti hotelliin kesti kolminkertaisen ajan normaaliin verrattuna. Kuski kertoi saaneensa oppeja suomalaisilta rallikuskeilta ja hän kyllä hallitsi ”höyhenjarrutuksen”.
Berliinissä tutustuin natsijohtaja Adolf Hitleristä kertovaan näyttelyyn. Saksan Historialliseen Museoon huolella rakennettu näyttely käsittelee ” Führerin” henkilökultin rakentamista ja on käynnin arvoinen. Aatuhan ei ollut tiettävästi jazzmiehiä, mutta hänen oikea kätensä, Dr. Joseph Goebbels taisi hyödyntää tätäkin taiteenlajia propagandatyössään vaikka jazz oli silloin virallisesti kielletty Saksassa.
Berliinin käyntini varsinainen aihe oli brittipasunisti Chris Barberin 80 -vuotiskiertueen juhlakonsertti Admiralpalastissa. Huhtikuussa tasavuosijuhlaansa viettäneen Maestron keikkatahti on aivan uskomaton. Yli 10 000 keikkaa takana, tuhansia levyjä ja edelleen hän kiertää maailmaa yli kymmenen keikan kuukausivauhdilla.
Barber perusti ensimmäisen orkesterinsa jo vuonna 1949. Siitä lähtien hän on ollut yksi merkittävimpiä dixielandin ja bluesin sanansaattajia Euroopassa ja erikoisesti Saksassa. Nykyisin hän valloittaa maailmaa vuonna 2001 perustamansa The BIG Chris Barber Bandinsa kanssa.
Berliinissä entisen DDR:n puolella sijaitseva hieman nukkavieruksi kulunut Admiralpalastin yleisö sai jälleen täyttä vastinetta rahoilleen. Orkesteriin on tullut tänä vuonna uutta verta ja tämä on antanut lisäpotkua hienoon soundiin. Kesällä kuolleen, bändin pitkäaikaisen blueskitaristi John Slaughterin tilalle on tullut Joe Quigley ja rumpuihin saksalainen Gregor Beck. Bassoon on palannut takaisin jo aiemmin Barberin bändissä vuosina 1967- 77 soittanut Jackie Flavelle.
Saksalainen ammattiyhdistysväki on ollut toistaiseksi niskanpäällä markkinavoimia vastaan. Tavaratalot ovat vielä sunnuntaisin kiinni joulusesonginkin aikaan. Hässäkkää kyllä riittää siitä huolimatta. Torit ja turut ovat täynnä joulukrääsää ja -herkkuja myyviä markkinakojuja.
Keep Swingin´
Martti Koljonen
